Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,352 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,741 - 6,750 (kaikkiaan 14,352)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Yläharvennus (tai ylispuuhakkuu) ei tarkoita vain valtapuiden hakkuuta (varsinkaan tuossa tapauksessa) .  Laatuharvennusta lisäksi samalla . Siksi keskikoko putoaa.  Samantyylisiä metsäkuvioita ne oli jk-kuviolla enemmän erirakenteisuutta vain.    Helppo selitys,  ja tosi.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Jovain Jovain

    Timppa, lähinnä jaksottaisen metsiä ovat, niin näyttää myös Arvometsän esimerkki olevan. Ilmeisesti Arvometsän esimerkissä verrataan lyhytkiertoa pitkäkiertoon ja tavoitellaan tuottoa pitkällä kiertoajalla. Ja onhan siinä huomattavan korkea puustopääoma. Ei tavoitella avohakkuutonta vaihtoehtoa ja keskitytään tukin tuottamiseen.

     

    Timppa

    Mites Puuki on sortunut 21 cm puita hävittämään? 

    Toisten metsissä on niin paljon puuta,, että täytyy välillä harventaa, jotta mahtuisivat kasvamaan.  Toisilla sitä puuta on vähän.

    Puuki

    Kun leimikon puiden keskikoko on on esim. >300 l, niin sehän ei tarkoita automaattisesti sitä, että on korjattu sen kokoisia tukkipuita.   Ei ole välttämättä korjattu yhtään rklpm 21 puuta.

    Yläharvennuksessa kuuluu korjata osin päävaltapuita, lisävaltapuita ei ollenkaan mutta välipuita paljon.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Timppa

     Ei tavoitella avohakkuutonta vaihtoehtoa ja keskitytään tukin tuottamiseen.

    En ole tienytkään, että meidän yhteismetsä harjoittaa jatkuvaa kasvatusta.  Tukin tuottamiseen mekin keskitytään.  Aukot tehdään, kun puun  kasvu on hiipunut.

    Eikös se korkea puupääoma ole epätaloudellista?   Niin olen Jovain puheistasi ymmärtänyt.

    Kuitenkin  taasb kerran.  Metsätalouden kannattavuutta pitää tarkastella tilatasolla.  Ei yhtä aukkoa kerrallaan.  Siksikin nuo Arvometsän mainokset ovat täyttä puppua.

    Perko

    Niin,  siitä kun    d   21 cm  on  0,294 m3  => tukkia 0,194 m3  .  d 25 cm on tukki 0,387  m3 .  Mutta juju on siinä, että esim 4 mm lustolla  21 cm tuotto on 20 % mutta 25cm  enää 10 %.    Tuon takia jos ei ole  poistaa särkyneitä tai viallisia, muita sijoitus syitä niin hetki on tuotolle hyvin otollinen.

    Puuki

    Voi sen ajatella niinkin, että jokainen käsittelykuvio on oma tuotantoyksikkönsä jonka tulosta koetataan parantaa.    Koko tilan tuotto koostuu useiden kuvioiden tuloksista yhdessä.   Tai jollain voi ollakin vain 1 iso (tai pienempi) metsäkuvio jolloin juuri sen käsittelyä ja vaihtoehtoja pitää tarkastella.        Usein  kyllä pelkän NNA:n laskenta johtaa kokonaiskannattavuuden arvioinnissa vääriin  johtopäätöksiin.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki

    Mitenkäs kun nyt viime vuonna esim. tuli jälkitilissä yli 8 % lisää tukin kantohintaan. Jos olisi tehnyt kaikki hakkuut jk:n opilla, niin olis ensin hävinnyt korjuun aikaan  9 % motilta ja vuoden lopulla sen 8 % lisää (Osalle puista).   Siis n. 17 % arvonlisää vuodessa oikein valitsemalla.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Perko

    En tunne  monia kaupankäyntitapoja enkä tiedä vieraista  vähääkään tai bonuksista.   Omat myyn  puuna  enkä kasvatusmenettelyn hinnalla..  Kun Puuki näppärästi vertaat tuota viidenvuoden muutos %  niin sen takia siitä  ymmärtävälle kerroin . Tässä en halunnut skeidaa heittää!

    Timppa

    Tarkoitin siis, että kun teen aukon, niin  se vaikuttaa tilan kaikkiin muihinkin hakkuukelpoisiin kuvioihin.  Niissä parhaat puut jatkavat hyvää kasvuaan.

    Kun teen poimintahakkuun, niin ne parhaat puut poimitaan vähintään 4 kertaaa suuremmalta alalta ja sinne kasvamaan jää huonoimmat puut, jotka sinnittelevät pysyäkseen edes hengissä kuten Berza aloituksessaan kuvaa.

     

Esillä 10 vastausta, 6,741 - 6,750 (kaikkiaan 14,352)