Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,731 - 6,740 (kaikkiaan 14,299)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Kurki Kurki

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

    Eikö Timo Kujalalla ole kuvaa jk-metsästä?

    Linkin metsäkuvat evat tasaikäisestä hakkuukypsästä männiköstä, jonka alle on tullut kuusialiskasvosta.

     

    mehtäukko

    Niinpä on. Ja jos oikeanpuoleisen mät-metsä korjataan jaksollisena pylväänä neljänneksen paremmalla kantohinalla, ja perustetaan rotutaimilla, saa laskukoneet sauhuta kummasti…!

    Timppa

    Ei ole myöskään ilmaispalveluja, niin kuin Timppa väittää. Väittää kuittaavansa hoidon kustannukset.

    Eihän meille titeenkään tyhjästä makseta.  Maksetaan paremmasta ja helpommin korjattavasta puusta sekä hakkuutähteistä.  Sille minä en tietenkään voi mitään, että rahaa tulee niin paljon, että erotuksesella jatkuvan kasvatuksen hintoihin kattaa kaikki  taimikon perustus ja hoitokulut.

    Visakallo Visakallo

    Asia on täsmälleen juuri niin kuin Timppa tuossa edellä kirjoitti.

    Jovain Jovain

    Mikä estää jk metsästä myymästä pylvästä. Missä ovat Timpan jk metsät, olet kertonut ettei niitä ole. Niillä joilla on tietävät, jk metsät kilpailevat hinnassa ensiharvennuksilla, sitä seuraavilla harvennuksilla ja edelleen päätehakuussa. Jk:n ei tarvitse olla jatkuvaa, metsän kasvatusta voidaan jatkaa ja metsän tuottokyvystä riippuu kiertoajan pituus. Hinnat ovat vertailukelpoisia, mikä tekee harvennusmetsistä eri hintaisia, sitä sopii kysyä. Ovat jk metsissä tukkivaltaisina yli ja tarkoittaa tukkisaantoa. Aivan hyvin voisi väittää, tukkivaltaisesta tulee tuplat ja hoitokuluissa säästää.

    mehtäukko

    ”…Mikä estää jk metsästä myymästä pylvästä…” kysyy alv-fakiiri, joka ei taida ymmärtää puun korjuusta oikein yhtään mitään?

    Timppa

    Mikä estää jk metsästä myymästä pylvästä

    Järki ja luullakseni myös ostajan puute.  Tietysti myös tekniikka.  Ei taitaisi olla paljon kasvatettavaa jäljellä, jos kaadetaan 14-metrinen  pylväs ja kuljetetaan se pois.  Meillä on ollut entisiltä ajoilta lukuisia erilaisia harsintakuvioita.  Niissä on usein ollut n 200 järeää tukkipuuta/ha yleensä mäntyä ja joku kuusikin.  On siis aikanaan  harvennettu suojuspuuasentoon.  Sitten ollut ollut seuraavan latvuskerroksen kuusia n 80 kpl.  Nuorempia ei juuri lainkaan, Siispä mitä muuta möisin kuin kuvion aukoksi?  Kerropa Jovain.

    Myydään muuten pylvästä myös harvennusmetsistä.  Edullista, sillä min latvaläpimitta 13 cm.

    Nuo Jovainin ihmemetsät ovat kaiketi jaksollisen metsiä.

    Tiedän, että eräs suuri konserni maksaa jatkuvan kasvatuksen puusta vain harvennushakkuun hinnan.  Viimeksi syksyllä kysyin tutulta puunostajalta.  Kun suuri ostaja toimii noin, niin sillä on vaikutusta koko markkinaan.

     

    Puuki

    Tasan 5 €/motti oli ero kantohinnassa viime talven korjatuilla jk:n (turvemaata molemmat) ja norm. ylispuuhakkuu leimikoilla.  Poistettavien puiden keskikoko ei poikennut kuin n. 20 l toisistaan (n. 320 l), kertymät samoin lähellä toisiaan ; jk metsä oli laajemmalla alueella.     Ei pärjää jk -korjuu ( eikä kantohinta )”kilpailussa” tasaikäsen  kanssa alkuunkaan.     Poimintahakkuu on hidasta ja se lisää kustannuksia.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Timppa

    Tietysti vähintään toinen 5 euroa ero kasvaa siitä, että päätehakkuulla puiden keskikoko on  vähintään kaksinkertainen Puukin esimerkkiin verrattuna.  Jos siis hakattaisiin vaikka 300 m3/ha kuusta aukosta, niin ero jatkuvaan olisi tukki 250×10+kuitu 50×2+latvusmassa 300×2=3350 euroa.

    Jos samaan pystyt Jovain  jatkuvallasi, niin onnittelut.

    Perko

    Mites Puuki on sortunut 21 cm puita hävittämään?   Tuommoisen  tuottohan on parhaimmillaan par kymmentä %.  En ihmettelisi jos olis palstan  hyödyttömät idiootit  yhtiön  palvelun innoissaan  lahjoittaneet kasvavat puut.   No , ei tarvii selittää se on omajuttusi.

Esillä 10 vastausta, 6,731 - 6,740 (kaikkiaan 14,299)