Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,352 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,721 - 6,730 (kaikkiaan 14,352)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Hoitamattominen metsien kunto ja kasvu/tuotto ei kyllä siitä parane , jos niistä väkisin yritetään tehdä jatkuvapeitteisiä.       Siihen tarvittaisiin runkolukusarjaltaan tasaisia , lähellä jk:n optimitilannetta olevia erirakenteisia metsiä tai niiden alkuja.   Ja niitä on hyvin vähän Suomessa luonnostaan.     Hiilinielut heikkenisi samaa tahtia kuin puiden ha-kasvu.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Timppa

    Minä en kertakaikkiaan ymmärrä, miksi niitä jk-metsiä niin kiihkeästi halutaan myös kivennäismaille.  Huono kasvu ja niistä huonosti kasvavista puista huono hinta.

    Asia oli toinen ennen sotia, kun kuitupuun kysyntä oli vähäistä.  Teitä ei ollut eikä suksia kummempia liikkumavälineitä.  Ei myöskään työntekijöitä.  Ammattimetsurit olivat uitoilla ja maajussit peltotöissä.   Istutustehot paljasjuuritaimilla vain murto-osa nykyisestä.  Sama juttu perkauksissa.  On ero raivaussahan ja vesurin välillä.

    Kyllä nyt homma on helppoa.  Voi tilata työn MHY:ltä, metsäyhtiölta tai yksityiseltä taikka sitten tehdä itse.   Hyvää kuntoilua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyviä kysymyksiä Visakallolla! Kirjaileppas Timppa taas Hesariin, tuo tarinasi hoitotöistä!

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009302265.html

    Rukopiikki

    Onhan siinä jatkuvassakin rehevällä paikalla hoitotoitä. Vesakkoa puskee joku paikka kun vähän valoa maa saa. Lehtomaisen kankaan paikalla hyviä kokemuksia. Ylijäreäksi kuuset nopeasti.

    Puuki

    Käytännössä jatkuvaankasvatukseen kuuluu taimikonhoitojen tekeminen ja täydennysistutuskin useimmiten.   Kannattavuuslaskelmiin niitä ei ole yleensä kelpuutettu koska ne ei sitä kestä.        Lehtomaisella kankaalla kasvaa viljellyt ku-taimetkin nopeasti reippaasti normikasvukäyrien ulkopuolelle ja puiden harvennuskoko saavutetaan yllättävän nopeasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos katsotte tuota Arvometsä/YLE-juttua, siinähän käy huonosti. Alun avohakkuusta saadusta suuremmasta tulosta vähennetään vain kuluja, kun taas jatkuvan kasvatuksen metsästä tulee pelkkiä tuloja. Avohakkuusta saatu suurempi tulo ei ilmeisesti kasva korkoa lainkaan, ainakaan sitä ei tuossa laskelmassa näy. Todellisuudessa on mahdollista sijoittaa sekä päätehakkuun että jatkuvan kasvatuksen hakkuutulot metsän ulkopuolelle kasvamaan korkoa.

    Jos tämä ei innosta, voidaan katsoa pelkästään euroja metsässä. Jos esimerkin metsiä kasvatetaan vielä 10 vuotta eli päätehakkuuseen saakka, euroissa jaksollinen ampaisee selkeästi ohi jatkuvasta.

    Jatkuvassa vaihtoehdossa on koko ajan selvästi suurempi summa pääomaa kiinni puustossa ja jaksollisessa muualla. Vertailua voisi tehdä katsomalla pääoman hetkellistä tuottoa vuositasolla. Tämä voi olla varmaan keskimäärin samaakin tasoa, jos kumpikin systeemi toimii optimaalisesti?

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

    Sitten vielä sananen tuosta hiilivaraston kuvaajasta. Jos ajattelisi että kyseessä olisi hakkuun jälkeinen tilanne, jatkuvan kasvatuksen käppyrä voisi kuvata aika hyvin sitä mitä tapahtuisi avohakkun jälkeen. Jatkuvan kasvatuksen metsässä hiilitase jäisi heikommaksi, joten se olisi muuten saman muotoinen, mutta loppupäässä hiilen määrä jäisi alemmaksi kuin avohakkuuvaihtoehdossa. Jaksollisen mallin käppyrässä hiilivarasto laskee liikaa ja liian pitkään, joten se ei sovellu vertailuun. On ehkä uudistamatta jätetty kohde, jossa kasvaa aluksi vain vattua ja metsä palailee pikku hiljaa.

    mehtäukko

    Liikemies Kujala on tuskin haalinut tuota metsäpinta-alaa vain jk ”paremmilla” tuotoilla?

    Kun jostain syystä pinta-ala on noin suuri, siinä on aikaa ja aloja keplotella jk:lla. Tasaikäisellä potilas tukehtuisi rahaan.

    Haluaisin nyt nähdä sen perustellun väitteen, miksi edellinen ei olisi totta.

    Puuki

    Tuo Ylen ja Kujalan  esimerkkilaskelma  on ovela huijaus jossa ei ole laskettu aloitustilanteen oikeaa eroa tulojen/menojen suhteen eli korkotekijää ole huomioitu mitenkään.

    Jovain Jovain

    Muutama nimimerkki valta on voimaa, mutta selittelyksi näyttää menevän. Arvometsän esimerkki toimii juuri niin kuin on esitetty, ei pääty seuraavaan avohakkuuseen. Ei ole myöskään ilmaispalveluja, niin kuin Timppa väittää. Väittää kuittaavansa hoidon kustannukset.

    mehtäukko

    Joovain kuittailut jotain alveilla aiheuttaa harakoiden naurua..!

Esillä 10 vastausta, 6,721 - 6,730 (kaikkiaan 14,352)