Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,352 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 16 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,691 - 6,700 (kaikkiaan 14,352)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    Anneli vastasi jo eli taustapölytyksen osuutta halutaan rajoittaa, jotta se ei heikentäisi jalostuksen onnistumista.

    En tunne ravihevosten maailmaa, mutta epäilemättä siellä on saatu hyviä tuloksia, ei vain mielenvikaisia lonkkansa rikkovia yksilöitä.

    Nyt on sinun vuoro vastata minun kysymyksiini.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken Metsäinfo tiesi kertoa että alttius tervasrosolle periytyy. Siispä ei tautisia puita siemenpuiksi! Elävät sairastuneet taimet kehotetaan myös poistamaan. Alttiutta alentava jalostus voisi olla mahdollista.

    Rukopiikki

    Niin usein ne siemenviljelmät sijaitsee kaukana ja harvoissa paikoissa. Taustapölytyksen perimä on siis usein kaukana.

    Jalostuksessa on huomioitu runkomuotoa, ja oksankulmaa jne, mutta epäilempä ettei esim. alttiutta sienitaudeille ole pystytty ottamaan huomioon. Eroja puuyksilöiden välillä voi olla. Samoin voi olla eroja siinä mille puu öttiäisten mielestä maistuu. Saattaahan metsokin syödä yhden männyn latvan neulasia usein, kun taas viereinen samanlainen mänty jää täysin koskematta. Siitä on ehkä vain kerran maistettu että ei niin hyvänmakuinen.

    Nostokoukku

    A.J. on ahkerampi ja viisaampi etsimään tietoa kuin minä. Kiitos, vastasit minun puolesta.

    Gla Gla

    Entä vastaukset kysymyksiini?

    Timppa

    Toisten aukkojen männyntaimet maistuvat hirville paremmin kuin toisten vaikka väli on vain muutama 100 metriä.  Johtuuko ero genetiikasta vai kasvupaikasta?  Siinä kysymys, mitä olen  pähkäillyt.  Pitäisi saada Luke tutkimaan asiaa.

    Rukopiikki

    Sitähän voisi tehdä vaikka samalla paikalla kasvatettujen eri perimän taimien syöttökokeita eläintarhoissa oleville hirville. Että miten maistuu.

    Perko

    Palasin kaupungista  tähän ”syytetyn paikalle”, vastaan vain A J :lle , muilla ei ollut asiaa kysymykseen.  Pöydälläni on kännykän kokoinen yksi vihko johon olen  kirjannut kasvavien  18 kohdan puutietoja 2014 lähtien.  niissä on kahdessa kaksi tolppaa  ja muissa 3- 5 tolppaa kokoluokkia. Vain harva on oikeaoppinen  takaperin J- muotoinen jakauma  mutta kun aikaa kuluu niin, ja osaaminen vahvistuu  on mahdollista hioa systeemi huippuunsa.

    En jaa niitä julki enkä tarvitse  tältä tiimiltä ohjeistusta..  En  tiedä mihin niitä joku sivullinen tarvitsee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Perko. Sivullinen saattaisi oppia käyttämään tuota menetelmää jos tietäisi kuinka monta puuta pitää kussakin kokoluokassa olla, kuinka paljon niistä tulee myytäessä kassavirtaa ja kuinka usein. Periaatteessa myös Arvometsän julkaisema hieman epäonnistunut laskentaesimerkki ja Silva-yhdistyksen laskuri pyrkivät juuri tähän.

    Perko

    He  voivat tampata omaansa kuin haluavat !  Voinet pyytää  Arvometsää oikaisemaan  virheet.  Mistä muuten tiedät siellä olevat puutteet?  Onhan sinulla toivoa ”Sivullinen saattaisi oppia ”.. ” Helpottaisi ehkä tuskaa, ”

Esillä 10 vastausta, 6,691 - 6,700 (kaikkiaan 14,352)