› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,661 - 6,670 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 666 667 668 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 7.1.2023, 18:23

    Olen nuoruuden tyhmyyttäni  muutamien kuvioiden osalta edelleen jk-kasvattaja. Ikävä totuus jk:n osalta on se, että jaksollisessa kasvatuksessa tulee suurempi kiertoaikainen tukkiprosentti kuin jk:ssa. Se ratkaisee kannattavuuden.

    Jovain Jovain 7.1.2023, 18:41

    On kompattava Reima Muristoa.   Puuki: ”…hävitty kantohinnassa kalliimman korjuun takia 1000 € ”. Esimerkin mukaisesti voisi olla 5/200/1000 €, joka vastaisi 200 motin korjuuta ja pystyyn jäävää osuutta 100 mottia ja jäävää puustoa arvoltaan 1500 euron alikasvosmetsää, niin myös aloituksessa kelvottomaksi todettua metsää. Aika sietämätön tilanne ja saadaan laskelmilla jk:n kannalta heikko tulos.

    Tilanne olisi toinen, jos poistuma olisi esim. 100 mottia ja edelleen kasvatettava metsä 200 mottia tuottavaa metsää.

     

     

    Jovain Jovain 7.1.2023, 19:30

    Onhan tuo vertailun aloittavan puukaupan tuotto merkittävä. Kahdelta hehtaarilta aloituksesta 500 mottia ja jäävä puusto 100 mottia, joka esimerkin mukaisesti on arvoltaan 1500 € ja on mitä ilmeisemmin vähäarvoista puustoa ja huonosti käy, jos on vielä kehityskelvotonta puustoa. Käy hyvin esimerkistä metsiämme kohtaavasta taantumasta.

    Perko 7.1.2023, 23:57

    Puuki, lipsahduksesi on kai siinä , että laskit vuosikasvuun mukaan  ne aikaisemmat 15 vuotta aiemmatkin kasvut. Kasvu D 21 => 29cm  on vain 10 m3 /v 4mm lusto ja parisataa puuta. Kuitenkin mie tuolla menettelyllä kilvoittelen. Muissa kokoluokissa on hieman eroja mutta ne eivät vaikuta nyt myyntiin. 15 vuotta kärvisteltyä niin  siitä sain sen kymppitonnin/ ha   bruttona.  En laske tappioksi niitä puita jotka jäävät kasvamaan!

    Toisen tavan menettelyn tutkimus:     ”Nuorten metsien harvennushakkuun kustannukset ovat edelleen korkeat pieni rungon koko 1 milj. ha harvennusrästit pieni hehtaarikohtainen kertymä Nykyisellä harvennustavalla hakkuun osuus on yli puolet ensiharvennuksen korjuukustannuksista ( = hakkuu + metsäkuljetus) Puunkorjuun tuottavuuskehitys pysähtynyt 2000-luvulla”

    Puuki 8.1.2023, 07:41

    Minulla ei ollut mitään lipsahdusta esimerkissäni.   Sinulla itselläsi on ajatusvirhe tms.

    Jos haluttasiin samaan lopputulokseen kuin viljelyvaihtoehdossa, tarvittaisiin jk:n metsässä n. 21 m3/v keskikasvua seuraavan 15 vuoden ajan.       Jos/kun saa sen 10 000 ja monta tonnia sen yli 15 vuotta aiemmin, on varaa kasvatella taimiakin pidempään ennen seuraavaa tiliä ko kuviolta.  Siitä tääs on kysymys.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Jovain Jovain 8.1.2023, 09:12

    Puuki, tuskin aloituksen suurella puustopääomalla voidaan perustella metsänhoidon paremmuutta ja verrata sitä jk metsänhoitoon, jota esimerkissäsi on pidettävä ominaisuuksiltaan riittämättömänä. Eikö olisi parempi pitäytyä avohakkuussa ja sen tuotoissa, eikä sotkea jk metsänhoitoa tähän. Myös tuottava jk metsänhoito perustuu riittävien puustopääomien hallintaan.

    mehtäukko 8.1.2023, 09:32

    Viimeinen lause edellisessä Joovainilla: taas on puhunut itsensä pussiin.

    Kun jk metsä on riutunut kasvamattomuuttaa ja raihnaisuuttaan pisteeseen, että sitä on uudistettava. On tehtävä pienaukkoja ja/tai ppa on roiskittava 10 kieppeille valon ja taimettumisen mahdollistamiseksi.

    Onko homma tuottavuuteen perustuvaa, kun hatelikolla odotetaan 20-30 vuotta mahdollisen taimikon syntymiseksi? Mo kurtistuu siinä ajassa liian paljon!

    Puuki 8.1.2023, 09:34

    Vertailua pitää voida tehdä.  Jovain sotkeutuu nyt asiaan josta ei käsitä tarpeeksi.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Tomperi 8.1.2023, 09:58

    jo vain kun miettii termiä jatkuvakasvatus….  eikös sen vastakohta ole jatkuvakasvattamattomuus?

    Jos harjoittaa kasvattamuutta metsänhoidossa niin siinä varmasti epäonnistuu. Harmi että on nykyään arveluttavaa lähteä katselemaan kyseisiä koealoja, Syvärille ja Kollaalle.

     

    Borealisella vyöhykkeellä jossa sataa enemmän kuin haihtuu ei voi metsän kasvua ja uudistumista mitenkään estää.  Aikajanana jos käytetäään sataa vuotta.  Ei edes bitumoimalla mutta kenties betonilla, onnistuisko?

    Toista se on puustoisilla ”savanneilla”, ne  saa helposti pysyvästi puustottomaksi.

     

    Jovain Jovain 8.1.2023, 11:06

    Mehtäukon kuvaamat jk metsät ovat valitettavasti jaksottaisen metsiä. Ja tuskin jk metsänhoidon todistelu perustuu enää harsintaan tai riutuneisiin jk metsiin ja että siitä syystä on uudistettava metsälain suositusten mukaisesti. Aika pitkältä takamatkalta haetaan nyt ratkaiusuja jk metsänhoitoon, ja kun se näyttää johtavan vielä harsintaan. Eiköhän ole aika siirtyä kestävään metsänhoitoon?

Esillä 10 vastausta, 6,661 - 6,670 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 666 667 668 … 1 434 1 435 1 436