Jatkuva kasvatus käytännössä.

>Mielenkiintoinen kysymys on se, missä kulkee se raja, että homma on taloudellisestikin kannttavaa. 

No jos nyt jatketaan lapsen kanssa, niin lapsikin ymmärtää, että vaikka uudistamiseen panostettaisiin 5000 €/ha, niin homma on taloudellisesti kannattavaa. Kyse on vain siitä, että onko sijoitetun pääoman tuottoprosentti riittävän korkea. Huomioiden palstalla vallitsevan arvostuksen prosenttilaskentaa kohtaan, asialla ei ole väliä. Miksi siis RR olisit huolissasi.

Edit. Ja tuota sijoitetun pääoman tuottoa ei enää jokainen lapsi ymmärräkään.

>vielä mielenkiintoisempi on suhteellinen arvokasvu puun iän funktiona, jonka jokaisen metsänomistajan tulisi ymmärtää.

Ymmärrys on aina hyvästä. Tämä RR:n mainitsema asia on minua kiinnostanut metsien tila-arvioita katsellessa vuosien aikana. Voi ehkä sanoa, että yleisesti käytetyn summa-arvomenetelmän nuorilla metsillä käytettyjen kertoimien käyttö jää huteralle pohjalle, jos nuoren puuston arvokasvuun ei kiinnitä huomiota. Ei tämä(kään) teoria onnistuneiden kauppojen edellytys ole, mutta siitä on apua myös selvästi yläkanttiin tehtyjen tila-arvioiden tunnistamisessa. Olen tällaisia havaintoja kerännyt omiin muistiinpanoihin muutamia. Liljeroos myös kirjassaan käsitteli tätä aihetta hieman, mikä oli hienoa huomata. Muualla en ole aiheeseen törmännyt.

R.Ranta tuolla edellä kirjoitti siemenpuista ja liiottelusta. Myönnettäköön pieni ilkeily siemenpuiden määrän samantekevyydestä, mutta suhteutettuna siihen, että joku jopa ehti esittää 500 motin metsän harventamista 200 mottiin, niin vitsini oli hyvinkin hillitty. Sitä vain hieman ihmettelen, että juuri R.Ranta, joka tunnetaan tarkkana laskumiehenä metsänuudistamisen kustannusten osalta, ei olekaan kovin tarkka tuulessa kaatuneiden siemenpuiden arvosta. Tuulenkaato-siemenpuiden korjaaminen taimikoista kun ei ole kovinkaan edullista. Aika usein käy niin, että ne jätetään korjaamatta lisäämään luonnon monimuotoisuutta. En tiedä, miten R.Ranta asiat laskee, mutta minulla ne tuulenkaato-siemenpuut menevät kulu- ja tulonmenetyspuolelle. Rahasummissa aletaan silloin jo helposti lähestyä vastaavan alueen kylvökustannuksia.

Viittaako aegolius edellisessä viestissään siihen, että metsäarvioissa odotusarvokerroin on 02-kehitysluokan metsällä sama, riippumatta siitä, onko kohde jo ensiharvennettu vai ei? (Ja jos ei ole, silloin odotusarvolaskelmassa on ilmaa, kun runkoluvusta vain kolmanneksella tosiasiassa on jokin odotusarvo.)

>Olen kokenut sen päinvastoin (laskenutkin). Tulo tulee jk metsästä ja jaksottaisesta jää saamatta.

Ja minä kun ymmärsin, että kokematta on jäänyt ja vain laskettu (virheellisin olettamin). Jos niitä oikeita kokemuksia olisi, niin niistä kuulisi mielellään. Aivan jokainen jk-kasvattaja pitää kuitenkin aivan kaikki yksityiskohdat pimennossa. Hmm, miksiköhän? Kehuja näistä jk-metsistä vaan satelee, mutta kaikki aina täysin yleisellä tasolla. Lisäksi näillä lukuisilla perustelemattomilla kehuviesteillä kaivetaan itselle sellainen potero, että sieltä ei sitten noustakaan, vaikka hommassa kävisi huonomminkin. Surullista, mutta jk:n kohdalla todella todella tavallista.