› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,371 - 4,380 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 437 438 439 … 1 424 1 425 1 426

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.4.2022, 10:06

    Mistä syystä mm. Saksassa kasvatettavat puustopääomat ovat kaksin tai monikertaisia Suomeen verrattuna?

    Saksassa ensinnäkin ollaan eteläisemmällä ilmastovyöhykkeellä jolloin samassa ajassa saavutetaan isommat puustot. Toisekseen teollisuus käyttää keskimäärin järeämpiä runkoja, erityisesti joillakin jaloilla lehtipuulajeilla mitä järeämpi runko sitä parempi kantohinta. Tämä johtuu käyttötarkoituksen eroista meihin verrattuna.

    Boreal Eco Forestry -seminaarissa oli saksalaisella esitelmöitsijällä esimerkkinä yksi puunrunko jonka arvo oli 20000 euroa. Näitä ei tarvitse monta kasvattaa hehtaarilla joskin kasvatusaikakin on melko pitkä. Nimenomaan tammella hinta nousee jyrkästi järeyden myötä.

    Visakallo Visakallo 10.4.2022, 10:12

    Puuki: ”200 mottia/ha jäävä puusto (500 mottia/ha alunperin) voisi kannattaa jossain erityistapauksessa (optimitapaus), jos ne puut olisi pääosin juuri tulossa tukkipuukokoon.”

    Eipä taida käytännössä tuommoista tapausta olla. Jos viidensadan motin metsästä harvennellaan 200 motin metsä, niin raiskiohan siitä tulee. Sen kaatamiseen ei enää tarvita motoa eikä myrskyä. Tavallinen tuulikin jo riittää.

    Visakallo Visakallo 10.4.2022, 10:15

    Suomen ja Saksan metsien vertailu ontuu erilaisten olosuhteiden takia yhtä paljon kuin Suomen ja Norjan autokannan sähköistymisen vertailu.

    Tomperi 10.4.2022, 10:17

    Yks tuttu kerto saksan hinnoittelusta eteläisimmässä Saksassa, alle 30 cm paksu puu on hakepuu, sitten siitä tulee tukkipuu, yli 50 cm paksu puu on arvopuu, 70 cm paksuna seuraavaarvonnousu ja sitten kun rungon läpimitta on metreissä  niin niillä ei ole vakiintunutta hintaa….

    Jotenkin tuntuu niin ihmeelliseltä että Suomi jossa on huonot kasvuolosuhteet tai ainakin hitaat kasvuolot verrattuna eteläiseen Ameeriikkaan kilpailevat samoilla tuotteilla. Sellulla.

    Timppa 10.4.2022, 10:21

    Eipä taida käytännössä tuommoista tapausta olla. Jos viidensadan motin metsästä harvennellaan 200 motin metsä, niin raiskiohan siitä tulee. Sen kaatamiseen ei enää tarvita motoa eikä myrskyä. Tavallinen tuulikin jo riittää.

    Juuri näin.  Konnevedellähän sitä Kettusen opeilla yritettiin.  80 ha kaatui.   Helposti saa vielä kaupanpäällisiksi kirjanpainajat.

    Tomperi 10.4.2022, 10:21

    ”Suomen ja Saksan metsien vertailu ontuu erilaisten olosuhteiden takia yhtä paljon kuin Suomen ja Norjan autokannan sähköistymisen vertailu.”

     

    Näinhän se on, tosi on.  Saksalaisen kannattaa kasvattaa ns suomalainen kuusi 150 200 vuotiaaksi kun se kasvaa niin kauan, Suomessa se kannattaa vissiin hakata jo 60 vuotiaana. Johtuneeko ilmastoolosuhteista väestöstä vai mistä mutta mitä tapahtuu jos Euka kasvaisikin Saksassa, tarvitaanko siihen iso jalostusarvon lisäys? Onko sillä merkitystä Suomessa sellun tuotantoon?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.4.2022, 10:28

    Euka ei ole Saksassa eikä missään muuallakaan tavoiteltava puulaji kun se on vieraslaji. Pysyköön Australiassa vaan.

    aegolius aegolius 10.4.2022, 10:28

    Ole hyvä, Jovain! Ymmärsin siis oikein. Koko laskelman ”jk-ylivertaisuus” kiteytyy tuohon oletettuun 7 prosenttiin ja erityisesti sen säilymiseen vuosikymmenestä toiseen. Ehkä Kalkkimäki ei ole oma kohteesi ja ehkä et halua hakkuukertymiä kertoa, mutta etkö siis niitä tiedä itsekään? Miten tällainen äärimmäisen yksinkertainen virheellisillä olettamilla tehty kertolasku (!) voi saada sinut vakuuttuneeksi jonkin metsänhoitotavan ylivertaisuudesta? Eikö sinua kiinnosta lainkaan faktat?

    Minulla on useita nuoria kuvioita, joissa kasvuprosentti on arvioissa 12 %. Lähdenkö tästä tekemään omaa (paikkaansa pitämätöntä) oletusta puustosta 50 v päähän?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.4.2022, 10:34

    On käytännössä mahdotonta että metsää voisi pitää maksimaalisen kasvun vaiheessa vuosikymmeniä. Etenkin jos se on erirakenteinen, jossa pienet ja isot puut haittaavat toistensa kasvua. Siksi ja muistakin syistä jatkuvapeitteinen metsä jäänee aina jälkeen jaksollisesta kasvussa. Jos siis joku esittää laskelman jossa jatkuvapeitteisen metsän vuotuinen keskikasvu on suurempi kuin jaksollisen, on syytä epäillä lukuja. Hetkellinen vuotuinen kasvu voi olla useita prosentteja, mutta ei vuosikymmenten pituiselta ajalta mitattu keskikasvu.

     

    Puuki 10.4.2022, 10:40

    Eipä taida käytännössä tuommoista tapausta olla. Jos viidensadan motin metsästä harvennellaan 200 motin metsä, niin raiskiohan siitä tulee. Sen kaatamiseen ei enää tarvita motoa eikä myrskyä. Tavallinen tuulikin jo riittää.

    Juuri näin.  Konnevedellähän sitä Kettusen opeilla yritettiin.  80 ha kaatui.   Helposti saa vielä kaupanpäällisiksi kirjanpainajat.

    Niinpä se useimmiten on , että luonnonolosuhteet estäisi pot. hyvänkin kohteen käsittelyn harsinnalla, jos otetaan huomioon jo etukäteen lisäriskit.

    Se 200/500 mottia/ha metsähän oli Pukkalan esittelemä metsä.  Sekametsässä jonkinlaiset mahdollisuudet onnistua välttämään isommat luonnontuhot mutta ei ole aina helppoa niissäkään.  Ainut mikä tulee mieleen jatkokasvatus olisi ylispuiden (pääosin mä/ko) poisto 2-kerrosmetsässä jossa aliskasvoskuusikko on kunnollista edelleen kasvatettavaksi eli on ehtinyt jo vahvistua riittävästi eikä juurikääpä ole haitolla .     Männiköissä voi paremmin jättää siemenpuukohteilla (jos on väljennyshakattu etukäteen) myös pienempilpm:ttaisia mäntyjä pystyyn sp-poistoon asti.   Jos metsä on ehtinyt vahvistua tuulta vastaan,niin sp:t pysyy yleensä suht. hyvin pystyssä,  täällä ainakin on pysyneet.

Esillä 10 vastausta, 4,371 - 4,380 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 437 438 439 … 1 424 1 425 1 426