Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,361 - 4,370 (kaikkiaan 14,255)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • aegolius aegolius

    >Tulos on laskennallinen ja paikkansa pitävä 

    Kerropa nyt ihan selvällä suomella, että mitä siitä metsän puustosta ihan oikeasti tiedetään? Ensin kerroit, että metsä on tuottanut 600 kuutiota 50 vuodessa, sitten halpuutit sitä laskuvirheen kanssa 500 kuutioon. Ei hakkuun tuloksena saatu puumäärä heittele sataa kiintoa noin vain.

    Oletan siis, että et tiedä kyseisen metsän harvennuksissa saaduista kuutioista etkä myöskään nykyisestä puustosta yhtään mitään faktaa, vaan kaikki on laskennallista? Oikaise, jos olen väärässä.

    Jos kyse on laskelmasta, niin viidennen kerran: mistä se 7 % tulee?

    Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Tulos on laskennallinen ja paikkansa pitävä, siinä kuin muutkin laskelmat täällä.”

    Minun ei Jovain tarvitse täällä käyttää laskennallisia tuloksia, koska olen ollut jo riittävän pitkään metsieni omistajana. Vanhimpien kuvioiden aikaisempien omistajien aikaiset mittaustodistukset löytyvät myös tallennettuina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain. Kirjoita tänne esiin ne mittaustulokset jos sellaiset on kerran olemassa. Eli alkupuusto, hakkuupoistuma ja loppupuusto. Jos meillä lukijoilla ei ole mitään tietoja puustosta eikä hakkuista, emme voi arvioida ovatko nuo ilmoittamasi kasvuprosentit mahdollisia jatkuvan kasvatuksen metsässä.

    aegolius aegolius

    Lueskelin vähän Jovainin muutaman päivän takaisia viestejä ”puustopääoman” tuotosta ja luulen nyt ymmärtäväni mitä hän tarkoittaa. Ajatus mennee näin:

    Oletetaan jatkuvassa kasvatuksessa harvennuksen jälkeen olevan 200 m3 puustoa ja kasvu 7 %. Siitä saadaan vuosikasvuksi 14 m3 ja, kun tämän olettaa toistuvan muuttumattomana 50 vuoden ajan, päästään 50 x 14 = 700 kuutioon.

    Jaksollinen kasvatus puolestaan lähtee liikkeelle nollasta ja mene muutama vuosikymmen ennenkuin puusto on 200 kuutiossa, josta se jatkaa ehkä samaa 7 % tahtia, ehkä paremmin.

    Alla oleva Jovainin teksti mielestäni vahvistaa, että olen ymmärtänyt oikein:

    >Jaksottaisen aloituksen nollakasvu ei tuota. Jaksottaisessa kysymys on puustopääoman keskikasvusta, joka on jotain aloituksen ja lopetuksen väliltä. Peitteinen tuottaa kokoajan valitulle puustopääomalle.

    Repikää siitä. Yksinkertainen on kaunista. 😉 Minua jää nyt harmittamaan vain se, että tästä Kalkkimäen kohteesta ei nyt irronnutkaan mitään konkreettista. Ei edes harvennuskertojen lukumäärää saati kertymiä. Missä kunnassa tämä Kalkkimäki muuten sijaitsee?

    Visakallo Visakallo

    Jos jk-metsästä haluttaisiin jatkuvaa 7% kasvua, niin se täytyisi pitää koko ajan nuorena kasvatusmetsänä. Se taas lyö aika pahasti korvalle sitä, että jk-metsästä hakataisiin aina vain järeää tukkia. Ei nämä luonnonlait ja yksinkertaiset matemaattiset totuudet muutu selittelyillä miksikään.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    ”Oletetaan jatkuvassa kasvatuksessa harvennuksen jälkeen olevan 200 m3 puustoa ja kasvu 7 %. Siitä saadaan vuosikasvuksi 14 m3 ja, kun tämän olettaa toistuvan muuttumattomana 50 vuoden ajan, päästään 50 x 14 = 700 kuutioon.”

    Jatkuvan kasvatuksen tuottolaskennan kaava:

    ?????+???+?=?

     

    Jovain Jovain

    Tunnen tuon Kallen kaavan, selittelyksi menee Visallakin. ”Ei aina vain järeää tukkia”. Olet oikeassa.

    Aegoliukselle kiitokset kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ko. metsän lopputuusto on luokkaa 300-400 m3 ja kasvu on hiipumassa. Metsän ikä on yli sata vuotta ja seuraava vaihe on metsän uudistaminen. Avohakkuu on ajankohtainen, ei enää mitään harvennuksia tai väljennyksiä tai vastaavia uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

    Tällaiset vastaavat kohteet ovat teidän kaikkien laskettavissa ja määriteltävissä. Esim. 3-4 khl metsissä valitulla puustopääomalla edelleen kasvatus, on vaihtoehto avohakkuulle. On yhtäkuin jaksottainen pitkällä kierrolla tai ns. häiriömetsä. Voi olla myös hoidon puutteesta kärsineestä metsästä. Metsälle kunnostushakkuu ja edelleen kasvatus. On seikka, johon myös tutkimus kiinnittää huomiota. Ei aina tamppaus (avohakkuu) päällimmäisenä ja ei aina ole se paras vaihtoehto.

    Jovain Jovain

    Vielä 60-70 luvulla metsiä hoidettiin harsintajulkilausuman opetusten perusteella. Tukkimetsiä harvennettiin ja väljennettiin ja taimistoja ja nuorta metsää vapautettiin metsän kasvulle. Tehtiin myös aukkoja, mutta olivat kohteita, jos kasvulle tai metsän uudistumiselle ei enää ollut edellytyksiä. Harsintajulkilausumalla määriteltiin metsänhoito vastapainoksi liialliselle harsimiselle, eli metsän hävittämiselle.

    Missä määrin on sitten rinnastettavissa tämän päivän metsänhoitoon. Opittiinko julkilausumasta. Tällä hetkellä harsitaan lakirajoille ja pienaukkoihin ja avohakataan ilman rajoituksia. Eräänlaista harsimista ja metsän hävittämistä tämäkin. Mistä syystä mm. Saksassa kasvatettavat puustopääomat ovat kaksin tai monikertaisia Suomeen verrattuna?

    Puuki

    Itse E. Lähteen  esitysten mukaankin  2000-luvulla jk -metsien keskikasvu oli n. 1 m³/ha/v pienempää kuin tasaikäisen metsän.   Sitä en tiedä missä vaiheessa asia keikahti toisin päin, kun edelleen kehittyneet metsäpuiden jalostus ja maanmuokkaus on lisänneet sen jälkeenkin viljelymetsien kasvuja suhteessa  jk:n luont. uudistuvien taimiin.

    Vähintään ~  20 % heikompi keskikasvu jk:n metsässä on hyvin maltillinen arvio. Sillä laskettuna esim. istutuskuusikko lehtomaisella kankaalla (keskisessä Suomessa)  kasvaa 70 vuoden kiertoajalla kuitupuuta n. 70 mottia ja tukkiakin muutamia motteja enemmän kuin jk:n metsä.  Jk:ssa vähän paremmin hyödynnetty arvokasvu ei riitä kompensoimaan paremman keskikasvun tuomaa etua kuin osittain, kun optimoidaan molempia tapauksia.

    200 mottia/ha jäävä puusto (500 mottia/ha alunperin)  voisi kannattaa jossain erityistapauksessa (optimitapaus), jos ne puut olisi pääosin juuri tulossa tukkipuukokoon.   Muutenhan ei sen metsän tuotto jatkossa riitä korvaamaan päätehakkuussa tulevaa suurta kantohinta eroa –  esim. 300 x 5 € + 200 x 30 = 7500 €.   N. 6000 €/ha  olis netto ero.  20 vuoden päästä (=seur. jk harsinta-aika)  5 % laskentakorolla ero on kasvanut n. 15 900 €:oon.  45 € keskikantohinnalla sen kiinni kuromiseen tarvittaisiin jo yli 350 mottia/ha puuta.   ”Tasoihin ” pääsemisen tarvittasiin siis n. 12,5 mottia/v lisäkasvua/20 v , jos tähteelle jätettäsiin n. 100 mottia sen jälkeen pystypuustoa.   Samaan aikaan tasaikäiseen taimikkoon olis tod. näk tehty 1 e-puu harvennus ja kokonaisvuosikasvu ja arvokasvu lähenisi huippukohtaansa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Avosoiden ja vesistöjen rantojen tiukentunut suojakaistavaatimus siirtää puolestaan arviolta 3,5 % PEFC-sertifioiduista metsistä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen piiriin.” Tuohon vielä lisää pinta-alaa ojitetuilta turvemailta niin 10 % metsämaan pinta-alasta on hyvinkin äkkiä kasassa.

    https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/pefc-metsasertifioinnin-vaatimukset-uudistuvat-muutokset-nakyvat-arjen-metsataloudessa

Esillä 10 vastausta, 4,361 - 4,370 (kaikkiaan 14,255)