› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,311 - 4,320 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 431 432 433 … 1 424 1 425 1 426

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 9.4.2022, 08:52

    Kommentti Suomen Luontopaneelin ehdotukseen EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi Suomessa.

    Nykyisen tilanteen – jossa suuri osa metsistä näyttää olevan sopivia jatkuvapeitteiseen kasvatukseen – mahdollistaa suurelta osin aiempi jaksollinen kasvatus eli metsänuudistaminen, taimikonhoito ja alaharvennus. Nämä ovat tuottaneet metsiä, joissa on virkeä kuusi- tai mäntyalikasvos. Tämän hyvän tilan kuvitellaan säilyvän ilman hoito- ja uudistamistoimenpiteitä.

    Tästä seuraa kolme (3) pointtia. 1.  Ei pitäisi ajatella jatkuvapeitteistä kasvatusmallia pysyvänä asiaintilana tietyllä metsäkuviolla. 2. Ehdotuksen toteutuksessa metsänomistajat osoittaisivat alueitaan vapaaehtoisesti  jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. 3. Näitä pinta-aloja tarkasteltaisiin maakuntatasolla metsävaratietojen pohjalta.

    Tämä malli mahdollistaa sen, että yksittäinen tila tai metsäkuvio voidaan milloin tahansa poistaa jatkuvapeitteisen mallin piiristä, jos aluetasolla tavoiteltu pinta-ala kuitenkin edelleen täyttyy. Esimerkiksi jos alue ei uudistu tarpeeksi hyvin. Tämä on tärkeää ehdotuksen hyväksyttävyyden ja metsätalouden kestävyyden kannalta.

    Pysyvästi peitteisiä olisivat siis ne alueet jotka ovat sitä nytkin, ts. tärkeät elinympäristöt ja suojavyöhykkeet. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa olisi lisäksi ojitettuja turvemaita ja kivennäismaita sen aikaa kuin menetelmä toimii ko. alueella eli uudistumista tapahtuu ja puuston rakenne sallii. Peitteisen metsän pinta-ala kasvaa kuten on tavoiteltukin.

    (Editoitu 9.4. klo 16.05.)

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 9.4.2022, 08:57

    https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsanhoito-ja-hakkuut/jatkuva-kasvatus

    Berza 9.4.2022, 09:04

    AJ.lle kymmenen pistettä ja papukaija merkki hyvästä kirjoituksesta ja realistisesta mallista J K.ssa.??.

    Kutakuinkin tuohon suuntaan olen itsekkin tämän maallikon päässäni visioinnut.

     

     

    Puuki 9.4.2022, 09:40

    Hyvä ehdotus malliksi A.J.  Kannatetaan.  Toivottavasti ottavat onkeensa myös ne jotka koettavat vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.

    Suojeltujen alueiden pinta-aloihin  pitäisi lisätä myös jo olemassa olevat ja tulevat  säästöpuuryhmät ja rantavyöhykkeet muiden varsinaisten suojeltujen ja rajoitetun metsätalouskäytön alueiden lisäksi.  Mitään jokapaikkaan soveltuvaa 30-60 m suojavyöhykettä ei voi täällä ottaa käyttöön, kun metsiä on paljon erilaisilla pienvesistöalueilla.

    Norm. alikasvoksen vapauttaminen (ylispuiden poisto) pitäisi myös laskea osittain suojeltuun alueeseen. Sillä voidaan esim. jatkaa kiertoaikaa kasvattamalla koivuja kuusialikasvoksen päällä . Jos kasvatetaan vain koivuja  yksi puusukupolvi, voidaan välttyä luont. kuusen taimikkoon tulevalta juurikääpätuholta paremmin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.4.2022, 09:51

    Kiitos palautteista. Laitoin ehdotuksen myös M. Tiirolan FB-sivulle.

    Metsäkeskukselle hommaa selvittää metsävaratiedoista kuinka suuret alueet ovat tällä hetkellä jatkuvasti peitteisiä ja kuinka suuria pinta-aloja vielä tarvittaisiin. Veikkaisin että tavoitetta kohti ollaan jo pitkällä, paljon paremmassa tilanteessa kuin pysyvän suojelun suhteen.

    Metsuri motokuski 9.4.2022, 11:17

    Eikös tuo ole noin ollutkin. Jatkuvan kasvun kuvion voi muuttaa jaksottaiseksi mikäli taimettumista ei ole tapahtunut ja päin vastoin. Eihän mikään tilanne voi olla pysyvä. Toisaalta on aika hullua ettei käytä luontaista taimettumista hyväksi mikäli sellaista syntyy.  Onhan se jo tiedossa että ojitetut korvet sekä tietynlaiset suotyypit ovat hyviä luontaiselle taimettumiselle. Nämäkin kohteet tarvitsevat myös raivausta niin kuin mikä tahansa metsä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.4.2022, 11:33

    Juuri niin, Mm. Sillä erotuksella vain, että Luontopaneeli uskoo jatkuvapeitteisen alueen voivan olla pysyvästi jatkuvapeitteinen ja että metsänomistaja voisi sitoutua siihen oikeudellisesti pysyvästi.

    Timppa 9.4.2022, 11:44

    Täsmennä Anneli, mikä on jatkuvasti peitteinen,  Onko esimerkiksi meidän 100-vuotias männikkö, joka kentien uudistushakataan 10 vuoden kuluttua sitä?  Tai 60-vuotias kuusikko, joka kenties uudistetaan 20 vuoden kuluttua?  Tai uudistushakattu ja istutettu kuvio, johon on jäänyt joitakin taimisaarekkeita.

    Luulen, että asian kirjoittaminen  ymmärrettäväksi lakitekstiksi on enemmän kuin vaikeaa.  Se, että kirjoitetaan johonkin, että kyseessä on jatkuvapeitteinen ksasvatus on vain sen paperin arvoinen.  Ei muuta.  Mekin voidaan kirjoittaa, ettö, metsistämme on vaikka 80 % jatkuvasti peitteisinä, mikä pitää tietysti paikkansa vaikka uudistamme metsämme aukkojen kautta.  Voisimme edelleen harventaa metsiämme normaalilla tavalla.  Kun sitten tulee uudistamiajankohta, niin toteamme vaan, että kas kummaa.  Ei taimettunut.  Uudistushakataan.

    Tietysti asiasta voisi vääntää direktiivin, joka ei muuttaisi käytännössä mitään, mutta tyydyttäisi Brysseliä.

    Perko 9.4.2022, 11:47

    On jälleen satanut arvostelua, sehän  on hyvä, että on parantamiselle varaa.   Toimitussihteeri on  julkaissut oikean arvon,  kun osaava toimittaja sen  hyväksyy  niin menköön.

    ”aegolius
    7.4.2022, 08:06
    >paljonko on ppa

    Tämä nyt on vähän sama kuin ”onko tuo kuusi?”. Aivan metsän perusasioita, oli sitten jaksollinen tai jatkuva.

    Edit. Ja kirjoittaja on siis arvostellut täällä suoraan muita osaamattomuudesta.”

    Jovain Jovain 9.4.2022, 11:50

    Hyvää on peitteisen metsänhoidon suojelun vaatimus, joka kohdistetaan alueille jotka ovat sitä nytkin. Ei kuitenkaan talousmetsiin pysyvänä suojeluna. Suosituksena kyllä, vaihtoehto peitteiselle metsänhoidolle tulee säilyttää, niin kuin on tälläkin hetkellä.

    On merkittävä asia sikäli, kun arvioidaan metsän uudistumista kertyneiden kokemusten pohjalta. Ympyrä on sulkeutumassa, ymmärrettiinkö pienaukon tarkoitus väärin. Vielä julkilausuman jälkeen sitä käytettiin ainoastaan taimistojen ja nuoren metsän vapauttamiseen. Tällä hetkellä käytettään metsän uudistamiseen, harsitaan jopa kokonaisia metsiä. Avohakkuu on myös peitteisen metsänhoidon oiva uudistamistapa.

Esillä 10 vastausta, 4,311 - 4,320 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 431 432 433 … 1 424 1 425 1 426