Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,301 - 4,310 (kaikkiaan 14,255)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu. Siellä kemerakaavailuissa tuntuu joitakin ahdistavan kovasti se että tukipolitiikalla tuetaan avohakkuumetsätaloutta jossa tarvitaan enemmän raivaussahaa kuin jatkuvapeitteisessä mallissa.

    ”Taimikonhoidon voimakas tukeminen suosisi edelleen jaksollista kasvatusta avohakkuineen. Ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten kannalta tätä voidaan pitää liian yksiulotteisena ohjauksena. Taimikonhoito on lähes välttämätön toimenpide avohakkuisiin perustuvassa metsätaloudessa, mutta metsän jatkuvassa kasvatuksessa sen tarve on huomattavasti vähäisempi, toisinaan sitä ei tarvita lainkaan.”

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551734/Maa_metsatalouden_tuet_PB_1_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Visakallo Visakallo

    Päijät-Hämessä normaalisti hoidetun, kertaalleen lannoitetun istutuskuusikon kiertoaikainen (64 vuotta) kasvu: 10,5 kiintoa / vuosi. Miten ne Jovainin jk-luvut olikaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovainin kasvuluvut ovat imaginäärilukuja (vrt. kuvitella = imagine, engl.). Jos Luken tutkijat kävisivät mittaamassa? Jyväskylän jättikuusikko oli kasvanut jotain 1000/80 vuotta eli 12,5 per vuosi?

    Puuki

    Avohakkuut on juuri mahdollistaneet ne useimmat potentiaaliset jk-kohteet.   Taimikonhoitoa ja ennakkoraivausta tarvitaan myös jk-hakkuissa (vrt. esim. video jk-hakkuun haastavuudesta, kun ei oltu tehty ollenkaan e-raivausta poistettavien puiden juurilta—> nostaa korjuukuluja ja heikentää jäävän puuston laatua),  jos halutaan oikeasti hoitaa metsää talousmetsänä.  Samoin täydennysistutusta voidaan tarvita.

    Kulut on jätetty pois jk:n metsien osalta niiden  ja  esim. viljelymetsän vertailuista koska tuottokäppyrät näyttäisi sitten erilaisilta , huonommin jk:a tukevilta.   Vain alaharvennsten tekeminen tasaikäisen  metsän ”optimoinnissa” palvelee samaa päämäärää, eli tukee jk:n mainostusta.       Esim. 5 %:n korkokannalla laskettuna tasaikäisen omt-istuskuusikon kasvatus ei yleensä häviä jk:n harrastamiselle samassa kohteessa (jos myös jk:n aloitus on mahdollista kohteessa) , jos lasketaan todellisten kulujen ja tod.näk. tulojen mukaisesti molempia mh-tapoja optimoiden.

    Jovain Jovain

    Kalkkimäestä tässä oli kysymys, jos kasvusta helpotan 7 prosentiin, saadaan 200/7/14/50 vuotta/700m3/jaettuna pinta-alalla 60 ha/ saadaan 11,7 kiintoa vuodessa. Menettely entinen. En tee tätä kenenkään hyväksi tai kenenkään puolesta ja vaikeus on tietenkin ymmärtää matematiikkaa. Noista hoidon kuluista, siellä 3-4 khl metsissä kulut ovat vähäisiä, tämäkin kohde on päätymässä avovaiheen kautta uudistamiseen.

    aegolius aegolius

    Siis oletitko kasvuksi 7 %, sitten kerroit sen 50 vuodella ja sait 3,5-kertaistumisen eli 200 kuutiosta tulee 700 kuutiota?

    Melkoinen laskelma.

    Jos jätetään laskuvirhe huomioimatta ja keskitytään vaan ensin alkuoletukseen… Mistä se 7 % tulee?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    12 kiintoa per vuosi on mahdollinen, mutta metsän olisi pysyttävä optimirakenteessa koko tuon 50 vuoden ajan. Se on vaikea rasti toteuttaa. Nyt kun tehdään ensimmäisiä jk-harjoitelmia eli hakkuita metsiin jossa menetelmälle on hyvät lähtöedellytykset, homma voi pelittää muutaman vuoden ajan ja vaikkapa seuraavaan harvennukseenkin saakka, 15-20 vuoden päähän. – Pahoittelen, jos aiheutan jälleen Jovain sinulle pahaa mieltä. Toiveikas saa toki olla, mutta ripaus realismia mukaan! ??

    Visakallo Visakallo

    Jk:ta ei Suomen oloissa saa kilpailukykyiseksi kuin avohakkuut kieltämällä. Tämä on jk-piireissä koko ajan tiedetty, mutta ymmärrettävistä syistä jätetty kertomatta. Tosin viime aikoina rehellisemmät jk-markkinoijat ovatkin alkaneet tämän myöntää.

    Timppa

    Tuosta jk-kasvusta.  Kävin Luken Lapinjärven tutkimusalueella, jossa sitä on tutkittu 1980-luvulta.  10-vuotiskausittain kasvu oli vaihdellut 4-5 m3/ha/v.  Maapohja oli kosteaa, joten taimien synty oli erittäin hyvää.  Toisin kuin esim meillä Keski-Suomessa.  Hakkaajina Suomen parhaat ammattilaiset käsityönä.  Repikää siitä.

    mehtäukko

    Jovainilla on trollimainen pakkomielle hourata valitsemastaan jutusta vaikka maailman tappiin. Se ei vaikuta meikäläiseen,- on kuin itikanpaska tuulessa, mutta metsäuran alkumetreillä oleville sekoitusta ja hämmennystä riittää! Revitään siitä.

Esillä 10 vastausta, 4,301 - 4,310 (kaikkiaan 14,255)