Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,291 - 4,300 (kaikkiaan 14,255)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa

    Väittämä kokonaiskasvun alenemasta jiikoossa ei ole minun päästäni vedetty juttu, vaan Luken tutkijoiden ihan oikeista kenttäkokeista ja asiantuntija-arvioista peräisin. Se kuulostaa loogiselta, kun huomioidaan että jiikoossa ei saada jalostushyötyä eikä maanmuokkaushyötyä siinä määrin käyttöön kuin jaksollisessa mallissa. Puut eivät myöskään kasva lähes optimaalisissa valaistusoloissa eivätkä optimaalisessa tiheydessä.

    Kuten olen moneen  kertaan  kirjoittanut, niin  jaksollisessa parhaat puut kasvavat parhaissa oloissa.  Jatkuvassa huonoimmat huonoimmissa oloissa.  Ei ihme, että ero noin selvä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Rehevillä mailla jatkuva kasvatus taloudellisesti huono vaihtoehto. Huonoille kasvumaille ja pohjoiseen kyllä vaihtoehto, eikä välttämättä kovin huonokaan. Kuppilan pöydässä 50;ssä vuodessa  600 mottia alkumetsän 200 motinpäälle ainoastaan toteutuu normi olosuhteissa. Mielikuvituskasvuja saa jokainen potaskana uskotella, voihan satumaailma joillekin hyvän mielen tuoda.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Onko AJ:lla Anton C:n kuusikoiden kasvulukuja päivitettynä?

    Niko

    Jovain Jovain

    Tuo Timpan väittämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Myös jatkuvassa kasvatetaan parasta puustoa.

    AJ: Tuo 16 m3 ei ollut jaksottaisen normikierrosta, vaan peitteisen jatketusta kierrosta 200 m3 puustopääomalla ja 8 % kasvulla. Ei ole syytä epäillä Visan metsiä, mutta onhan se kasvu huimaa, kun jaksottaisen nollasta lähdetään.

    Puuki

    <p><p><p><p>Varsinkin laikku-ja kääntömätästyksen yleistyminen (aiemmin suurin hyöty tuli aurauksesta) ja jalostettujen 1,5 sukupolven taimien  ja myös vastaavien kylvösiementen jalostushyödyt  lisää kiertoajan kok.kasvua paljon suhteessa luont. uudistuneisiin kuusikoihin.     Kun esim. istutuskuusikon valtapituus on luont. kuusen rk-ikäisenä jo 5-6 m , niin ei se lisäkasvu lopu siihen , kun verrataan kiertoajan kasvuja ja tuottoja.   Laatu heikkenee mutta siihenhän ei osto kiinnitä huomioita kunhan vain min. ehdot täyttyy. (Laatu heikkenee myös jk:n puissa kasvun vaihtelun takia) </p><p> </p></p></p><p>     </p><p>Lisäksi harvennusreaktion myöhästyminen (useita harsintakertoja/kiertoaika)   ja puuston vajaatuottoisuus vähentää  yleensä jk:n kiertoajan  keskikasvun selvästi alle tasaikäisen vertailumetsän kasvun.     Sitten riippuu mm . kasvupaikasta ja lähtötilanteesta riittääkö arvokasvulisähyöty  (ja korjuuajan kohtien muutokset)  peittoamaan tasaikäisen  suuremman  tukin-ja kuitupuun saannon tulot  .  Useimmiten ei riitä.      </p></p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Res-ind. Ei ole lukuja mutta AC voi varmaan itse päivitellä niitä täällä. Ovat lannoitetuista männiköistä.

    Jovain. Onhan tuo 16 m3 toki hetkellisenä maksimaalisena vuosikasvuna mahdollista jatkuvapeitteisessä mallissakin, siis muutamana vuonna. Mutta hetkellinen hyvä kasvu ei riitä hyvään taloustulokseen. Kiertoajan mittainen ajanjakso on se mitä pitää verrata: kannattavuuteen vaikuttaa aikas paljon mitä kasvuja oletetaan saatavan. Tietenkin taloustulos voi olla erittäin hyvä onnistuneessa jatkuvapeitteisessä metsässä jos se välttyy tuhoilta sen tarkastelun ajan, mutta onko siinä jatkuvuutta pitempään, se on toinen juttu.

    Ne jotka haluavat voivat jk:ta käyttää kun edellytykset ovat voimassa.

     

    Jovain Jovain

    Kiertoajan mittaisena tuottona on lähes tuplat jaksottaiseen verrattuna. Siinä ei ole vielä mukana puunhintaa ja hoidon kustannuksia. Ei myöskään vertailuissa käytettyjä harsittuja alempia aloituksen tuottoja, joilla perustellaan jaks. paremmuutta.

    aegolius aegolius

    >Kiertoajan mittaisena tuottona on lähes tuplat jaksottaiseen verrattuna. 

    Tämä on näemmä uusi toistelun aihe. Miksi et keskittyisi hetken aiheesta keskusteluun ja kertoisit noista molemmista kohteista hieman lisää? Muuten tämä heitto jää tasolle ”mun isi on parempi kuin sun isi”. Pahoittelut tuosta, mutta aiempi pyyntö valui kuin hanhen selästä. Kysymyksiä on aiemmassa viestissäni.

    mehtäukko

    Onko tällä Joovainilla joku Lottokone jolla arpoo lauseenpätkiä ja sanoja mukamas niin viisaasti jälekkäin? Hölynpölyä kerta toisensa perästä koko vanuttelu.

    aegolius aegolius

    >Myös jatkuvassa kasvatetaan parasta puustoa.

    Tämä pitää paikkansa vasta sen jälkeen, kun jatkuvan kasvatuksen professoritason kannattavuuslaskelmissa näkyy raivaussahatyö. Ennen sitä se on vale.

Esillä 10 vastausta, 4,291 - 4,300 (kaikkiaan 14,255)