› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,281 - 4,290 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 428 429 430 … 1 424 1 425 1 426

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 8.4.2022, 09:20

    >Luontopaneelin rooli on mukava

    Gla on asian ytimessä tuossa yllä. Maapallo pelastuu, jos ihminen lopettaa kuluttamisen. Luonto ennallistuu, kun sen käyttäminen lopetetaan. Nämä asiat osaavat jo yläkouluun siirtyvä. Haasteet alkavat vasta, kun aletaan tasapainottelu ihmisen kuluttamisen ja luonnon kanssa. Tämä pitäisi olla näiden asiantuntijoiden agenda. Tätä ei perustallaaja osaa ratkaista.

    Täytyy varmaan ottaa tehtäväksi tutustua AJ:n suosittelemiin raportteihin. Löytyisikö sieltä jotain oikeasti mielekästä.

    Edit. Korjataan nyt sen verran, että tuo ”maapallo pelastuu” tarkoittaa tietenkin sitä, että ”ihminen maapallolla pelastuu”. Ei itse pallo ole vaarassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2022, 09:34

    Hyviä kommentteja edellä. Jovainin 200 > 800 m3 jäi kyllä hämäräksi mitä sillä tarkoitetaan.

    Negatiivinen metsien kokonaiskasvun aleneva kierre olisi huono juttu, ja metsänviljelystä ja maanmuokkauksesta luopuminen – siis laajempi siirtyminen jatkuvapeitteisyyteen  – altistaisi sille. Kun osa hiilinielustamme on jo luvattu EU:n pottiin, aleneva kasvu johtaisi koko ajan aleneviin hakkuisiin. En oikein ymmärrä millä laskuopilla tämä olisi kansantaloudelle parempi kuin nykyinen malli, jossa metsien kasvusta huolehditaan. Talous vain pitäisi saada kuntoon metsäpäässä, eli puun hinta nousu-uralle, erityisesti kuitupuun. Tukkipuun hinnan nousu heikentää sahauksen kannattavuutta – siispä puu pitäisi jalostaa pitemmälle.

    aegolius aegolius 8.4.2022, 09:42

    >Jaksottaisessa metsänhoidossa 50 vuodessa päästään 500 m3, on hyvä tulos.

    Tämä on totta. Ainakin itse olisin tyytyväinen tähän Väli-Suomen lämpösummien MT/OMT pohjilla.

    >Samassa ajassa jatkamalla peitteisenä 200 m3 puustopääomalla päästään 800 m3

    Tämä on haave. Jos alkutilanne on harvennettu metsä, johon jää 200 m3 kuusikkoa, niin… Miten niistä jo olemassa olevista rungoista saa 600 m3 lisää 50 vuodessa, koska ainoakaan lähtötilanteen taimi ei tuohon mukaan ehdi.

    Ainoa mieleen tuleva tilanne on se, että tuosta lähtötilanteen 200 m3:sta pääosa on valopuuta (mä/ko) ja alla on jo valmiina nuori kuusi tulossa.

    Jean S 8.4.2022, 10:01

    Puuki: Kuvissa viimeksi ollut turvemaaharveikko ei ole myynnissä vielä 5-10 vuoteen ja se on käsittääkseni hiukan etelämpänä Pohjanmaalla kuin sinun reviirisi. Se on osa 55 ha monimuotoista tilakokonaisuutta, joka on ostettu parilta perikunnalta ja jossa ei ollut tehty viimeiseen 15 vuoteen mitään ja sitä ennenkin oli lähinnä viety puut pois, osaa päätehakkuista ei ollut edes äestetty. Nyt siellä on tehty parikymmentä hehtaaria taimikonhoitoja, uusi metsäautotie, levitetty 10 ha tuhkaa, päätehakattu muutamia heikkolaatuisia kuvioita ja kaivettu erinäisiä ojia pääasiassa entisten väleihin. Ulosmyynnin aika on vasta, kun tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset alkavat näkyä.

    Sinulle olen sen sijaan myymässä sitä palstaa, jolla kehumani energiapuuhakkuu tehtiin ns. viidakkoon ja viimeinen osa sen kohteen kunnostusprosessia tuli näin ollen valmiiksi. Kyseessä on 50 ha pala erittäin kaunista ja hyvinhoidettua mäntykangasta ns. Oulun eteläisessä, jossa turvemaata on vain muutamia hehtaareja. Myyntiajatusten taustalla on – jos ymmärrätte – se, että kohde on tavallaan tullut valmiiksi.

    mehtäukko 8.4.2022, 10:14

    Jovainin mottiluvut ovat pötyä, jollaisten varaan jk on turha uneksia. Jk 150-200 vuoden ”kiertoaika” taimesta tukkipuuksi lopettaa horinat.

    aegolius aegolius 8.4.2022, 10:24

    >Tiimin viime vuonna julkaisema tutkimus osoitti, että kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin onkin tiettyjen edellytysten vallitessa siirtyä hoitamaan metsiä jatkuvapeitteisenä

    Tässä ilmeisesti (?) Tahvosen virkkeessä ei ole mielestäni mitään erikoista. Tiettyjen edellytysten vallitessa avohakkuu ei todellakaan ole taloudellisesti(kaan) järkevin vaihtoehto. Kyse ei kuitenkaan mielestäni ole siitä, että metsää välttämättä siirtyisi hoitamaan jatkuvapeitteisenä. Toimenpide saattaa vain olla se, että valopuita poistetaan päältä ja annetaan kutsumatta MT/OMT-pohjalle syntyneelle upealle nuorelle kuusikolle tilaa. Kuten huomataan, kyse on paljolti käsitteillä kikkailusta. Se on niin tätä päivää. Ja yksi syy siihen, miksi olen Jovainille asiaa koettanut toistaa.

    Jovain Jovain 8.4.2022, 10:55

    Saahan sitä arvailla. Oli 800 m3  50 vuodessa ja ei myöskään AJ:n väittämästä kokonaiskasvun alenemasta. Myös peitteinen metsänhoito tulee uudistaa ajottain ja tehdä avovaiheen kautta, jos luontaista vaihtoehtoa jatkamiselle ei ole. Kysymys ei ole hakkuiden vähenemisestä tai metsien hoitamattomuudesta.

    Jaksottaisen aloituksen nollakasvu ei tuota. Jaksottaisessa kysymys on puustopääoman keskikasvusta, joka on jotain aloituksen ja lopetuksen väliltä. Peitteinen tuottaa kokoajan valitulle puustopääomalle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2022, 11:00

    800 m3  50 vuodessa jatkuvapeitteisenä on höpöhöpöä. Keskikasvua pitäisi olla 16 m3 vuodessa hehtaarilla! Jovain voisi tarjota uskottavampia lukuja. Tuollaiseen keskikasvuun voi päästä Visakallon viljelykuusikossa Päijät-Hämeessä. Poikkeustapauksessa mahdollisuuksien rajoissa OMT-kasvupaikan hyväkuntoisessa alikasvoskuusikossa joka vapautetaan. Jessen hybridihaavikossa toki myös.

    aegolius aegolius 8.4.2022, 11:21

    >Saahan sitä arvailla. Oli 800 m3 50 vuodessa ja ei myöskään AJ:n väittämästä kokonaiskasvun alenemasta.

    Nämä on näitä heittoja, mutta mitään tarkempaa tietoa hakkuiden vuosiluvuista tai hakkuuväleistä, puumääristä, jäljelle jätetyistä puustoista, runkoluvuista, metsäpohjasta, pinta-alasta, mistään… tuskin koskaan saadaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2022, 11:26

    Väittämä kokonaiskasvun alenemasta jiikoossa ei ole minun päästäni vedetty juttu, vaan Luken tutkijoiden ihan oikeista kenttäkokeista ja asiantuntija-arvioista peräisin. Se kuulostaa loogiselta, kun huomioidaan että jiikoossa ei saada jalostushyötyä eikä maanmuokkaushyötyä siinä määrin käyttöön kuin jaksollisessa mallissa. Puut eivät myöskään kasva lähes optimaalisissa valaistusoloissa eivätkä optimaalisessa tiheydessä.

Esillä 10 vastausta, 4,281 - 4,290 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 428 429 430 … 1 424 1 425 1 426