› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 427 428 429 … 1 424 1 425 1 426

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.4.2022, 18:58

    Tunnustan että en ymmärrä Tahvonen ym. julkaisuja kuin aivan pieneltä osin. (Olisi mukava jos vaikka Metsälehti tekisi haastattelun jossa ne selitetään.) Mutta olette varmasti oikeilla jäljillä siinä että pienempi puustopääoma tuottaa mallitarkasteluissa pienemmät riskit, mikä vaikuttaa jatkuvapeitteisen mallin asemaa parantavasti.

    Käsittelyohjelmien paremmuuteen vaikuttaa kuitenkin erityisesti uudistumisriski. Lisäksi ne metsätuhoriskit jotka toteutuvat joten väite ”metsätuhoriskit ovat alemmat jatkuvapeitteisessä” on liian yksinkertaistava – pitäisi määritellä mitä riskejä tarkoitetaan. En myöskään pidä siitä että hirvituhoriski lasketaan jaksollisen mallin riskiksi koska sen syy on korkea hirvikanta eikä avohakkuumalli.

    metsänkasvattaja 7.4.2022, 19:00

    joissakin  harvoissa  kohteissa  jatkuvakasvatus  voi  onnistua kohtuu hyvin,mutta  usein  puita  jää  liian vähän ja  loppuja  kaataa  tuulet  ja  lumi .hyviä  kasvatus  vuosia  menee hukkaan . vika  paikka   nuukailla jos  jättää  taimet  istuttamatta ,mutta  näitäkin löytyy . pitäisi  olla   vanha  uudistamis  velvoite  ja  kulut   pidätetään kauppasummasta   ja  poikkeustapauksissa sallitaan  jatkuva kasvatus

    Puuki 7.4.2022, 19:16

    ”Jos ei sopivaa ostajaa löydy myyn Puukille”.

    Miten tuo pitäisi käsittää ?   En minäkään niin pöljä ole että ostasin jonkin  turvemaaharveikon nykyaikana keltään. En varsinkaan joltain random alueelta lähellä ei mitään sinulta.  Turvemaa kohteet on menettäneet arvoaan melko paljon, kun on tulossa uusia sääntöjä niiden käsittelyyn.  Enemmän minä tiedän metsän kasvatuksesta ja niiden arvosta  kuin sinä vaikka oletkin useita kauppoja ehtinyt tehdä.

    P.S. sitä vanhaa lakimiesvitsiä ei kannata ottaa ihan henk.koht. vaikka melko tosiasiaa se onkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2022, 08:38

    Kannattaa lukea Luontopaneelin sivustolta ne jatkuvan kasvatuksen erillisraportit. Oikein sivistävää. Harvoin näkee.

    Gla Gla 8.4.2022, 08:54

    Luontopaneelin rooli on mukava. Miten parantaa luonnon tila? No tietenkin vähentämällä toimintaa luonnossa. Mitä vähemmän tehdään, sitä vähemmän luonto kuormittuu. Helppoa.

    Luontopaneeli ei ota kantaa siihen, miten uusituvan raaka-aineen osuus saadaan mahdollisimman suureksi. Ei myöskään siihen, mikä on ympäristön kannalta tulos, kun käytetään uusiutumattomia uusiutuvien sijaan.

    Luontopaneeli on ympäristöministeriön rahoittama toimija. Elinkeinoministeriön pitäisi perustaa elinkeinopaneeli, joka tuottaa riippumatonta tietoa kestäviin ratkaisuihin perustuvien elinkeinojen edellytyksistä. Mistä saadaan riittävästi uusiutuvaa raaka-ainetta ja mikä on vaihtoehto uusiutuvan saatavuuden rajoittamiselle.

    Luontopaneeli sanoo olevansa riippumaton, mutta ei mielestäni ole. Tuottamalla aiheesta tietoa vain yhdestä suunnasta katsottuna, pyritään voimakkaasti ohjaamaan päättäjiä. Lisäksi jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa tieto ei edes ole realistisella pohjalla. Avohakkuuvastainen asenne ohjaa sitä vahvasti.

    Visakallo Visakallo 8.4.2022, 09:08

    Aikaisemmin ajateltiin, että kansan koulutustasoa nostamalla yksisilmäinen ajattelu vähenisi. Näin ei valitettavasti näytä kuitenkaan käyneen.

    Visakallo Visakallo 8.4.2022, 09:14

    Luontopaneeli on Suomen ympäristöministeriön rahoittama, mutta sen tehtävä määräytyy EU:n komissiosta. Luontopaneeli soveltaa komission päätökset Suomeen. Nämä ovat näitä nykypäivän kevyen sarjan ”valvontakomissioita”.

    Jovain Jovain 8.4.2022, 09:16

    Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi. Olli Tahvosen uusinta tutkimusta kuukkelista.

    Siellä todetaan mm: ”Aiemmin tuhoihin on suositeltu varautumaan suorittamalla päätehakkuu jo nuorille metsille. Tiimin viime vuonna julkaisema tutkimus osoitti, että kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin onkin tiettyjen edellytysten vallitessa siirtyä hoitamaan metsiä jatkuvapeitteisenä”. ”Tämä löydös oli melkoinen yllätys”, Olli Tahvonen kertoo.

    Omissa toimissani olen törmännyt tähän samaan. Luonnon tai ihmisen aiheuttaman häiriön jälkeen usein kannattaa jatkaa jatkuvapeitteisenä.

    Esim. tähän tapaan tuolta jo aiemmin:  Jaksottaisessa metsänhoidossa 50 vuodessa päästään 500 m3, on hyvä tulos. Samassa ajassa jatkamalla peitteisenä 200 m3 puustopääomalla päästään 800 m3, sekin on hyvä tulos.

    Marginaaleissa on myös eroa, on kasvatettavan puuston hinnassa ja hoidon kustannuksissa. Menevät peitteisen hyväksi ja korjuun kustannus ei myöskään heikennä tulosta.

     

    Gla Gla 8.4.2022, 09:17

    Luontopaneeli sanoo olevansa yhteisö, joka tuottaa riippumatonta tietoa päättäjille.

    mehtäukko 8.4.2022, 09:18

    ”…pienempi (jk) puustopääoma tuottaa pienemmät riskit…” Mutta kun se pieni puustomäärä on kentässä hetkessä tai vuosittain kutistuu. Mehtäukko ”vakuuttaa” määrällä. On sitten vara jonkun kellahtaa, eikä olla kohta vajaatuottoisuudessa.

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 427 428 429 … 1 424 1 425 1 426