› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 13,323 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 13,323)
1 2 3 … 40 41 42 … 1 331 1 332 1 333

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 2.4.2021, 16:46

    ”Jk:n pitkäaikaisten koetulosten puuttuminen” ei totta vie muuta asioita taimikon kehityksistä mihinkään. On monen kymmenen vuoden aikana kukin nähnyt, mihin tulee mitäkin ja mistä syystä ei. Ja kun syyt molempiin ovat ”niin järkeen käypiä”, pakkohan se on uskoa.

    Turha on hakata päätään Karjalan mäntyyn.

    Rukopiikki 2.4.2021, 16:53

    Tämä uusi metsälaki on siitä hyvä, että se mahdollistaa järkevämpien käsittelykuvioiden muodostamisen kun ne muutaman hehtaarin nuoremmat läntit voidaan hakata aukoksi vaikkapa samalla kun isompi ympäröivä alue tai vaikka koko pieni tila voidaan hakata samalla kertaa, niin ei jää muutaman hehtaarin eri-ikäisiä läimäreitä sinne tänne.

     

    mehtäukko 2.4.2021, 17:01

    Prof. MKärkkäinen on pitkään valistanut kuviokoon suurentamisesta. Aikoinaan myhistyksen metsäsuunnitelman aarin ja kahden kuvioilla ei ollu järjenkään häivää.

    Puuki 2.4.2021, 17:07

    ”Jk:n pitkäaikaisten koetulosten puuttuminen” ei totta vie muuta asioita taimikon kehityksistä mihinkään.

    Onhan sen suuri osa porukasta nähnyt omakohtaisestikin (itseni mukaan lukien) mutta jotkut tutkijat sanoo noin, että ei ole ihan varmaa missä tilanteessa onnaa ja missä ei.  Ja on se oikeastaan tutkimuskin olemassa jonka mukaan esim. kuusen taimien varttuminen  jk-koealoilla kesti  keskimäärin 42 v. kasvaa 1,3 m pituuteen .

    Enpä ole  nähnyt alle 0,5 ha:n kuviokokoa kenenkään tekemässä ms:ssa.

    Rukopiikki 2.4.2021, 17:11

    En epäile etteikö kestä hyvinkin kasvaa 42v, ehkä enemmänkin. Vanhin kuusi minkä olen harsitusta metsästä kaatanut ja iän laskenut on ollut lähes 300-vuotias eikä ole ollut vielä läheskään tukkipuun mitoissa.

    Timppa 2.4.2021, 17:12

    Mitä suurempi aukko, niin sitä vähemmän reunametsän vaikutusta aukkoon ja kaatuvia reunametsän puita.  Toisaalta ison taimikon kanssa saattaa jonain vuonna tulla enemmän ongelmia.  Minulla on tyylinä, että ensimmäinen aukko on yleensä 2-3 ha.  Tätä sitten pyritään laajentamaan muutaman vuoden välein.

    Tällöin taimikon hoito onnistuu helpommin, koska kovin ison aukon taimikkoon jää helposti huonompia kohtia.

    Timppa 2.4.2021, 17:15

    Tietysti edelleen kannattaa muistaa se, että edes jatkuvan kasvatuksen täydellinen onnistuminen, ei tee siitä kannattavaa hyvin hoidettuun jaksolliseen verrattuna.

    Rukopiikki 2.4.2021, 17:15

    Samassa metsässä kuusi on aurauksella nyt kasvanut 40-vuodessa tukkipuuksi.

    oksapuu 2.4.2021, 17:16

    Rukopiikki on oikeassa…

    Vanhoja metsäsuunnitelmia kun katselee niin kartta on täynnä niitä hehtaarin p..reikiä. Oma kokemus on että hinta alkaa olla kohdallaan kun leimikko on sen vähintään 1000 mottia…

    Oli sitten kyseessä aukko tai harvennus…

     

    Puuki 2.4.2021, 17:19

    Kovin isoa aukkoa ei voi keskimääräiseen suomalaiseen metsälöön tehdä ettei mene naapurin puolelle.  N. 1- 5 ha on olleet aukot yleensä joita olen tehnyt.  Oikein  isot aukot saattaa äärevöittää pienilmastoa ja taimien alkuun selviytymistä se voi haitata.

    Kyllä se jk:kin voi jossain tapauksessa kannattaa. Jos on vaikka turvemaa (esim. mustikkaturvekangas) jossa uudistuskulut olisi liian korkeat puun kasvunopeuteen nähden ja hyvä erirakent. alikasvoskuusikko valmiina.  Puiden kasvunopeudella ja metsätyypillä on oma vaikutuksena  kannattavuuteen.

    Pienet kuviot on perua siltä ajalta , kun kuitupuullakin oli vielä hyvä hinta.  Muistaakseni joskus 70-luvulla pikkumassikan ostoon riitti 4 ha:n hyvän harvennushakkuun kantorahat.   Nyt sillä ei saa kuin  ehkä renkaat siihen traktoriin.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 13,323)
1 2 3 … 40 41 42 … 1 331 1 332 1 333