Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 13,323 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 13,323)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Tolopainen Tolopainen

    Kokemuksen mukaan, kun tehdään avohakkuut, vaikka alla on taimikko, niistä aika vähän jää vahingoitumattomaksi. Eli mitään kunnollista metsää niistä ei saa, ei ainakaan sellaista joka tuottaisi jotakin. Metsähallituksen metsissä noita näkee, että muutama kuusenräippä on jätetty harsintahakkuun yhteydessä. Tappiot maksaa tulevat sukupolvet.

    Metsäyhtiöille tietenkin sopii kaikki hakkuutavat ja  tekopökkelöiden maksimointi ym. jättöpuut, metsänomistajan tilistä nuo kustannukset otetaan. Ei niitä yhtiöt maksa.

    Perko

    Aivan totta kuin Tolopainen sanoo.  Ajattelin joskus  samaa, ja olen nähnytkin tolkullisen hakkaajan niin jää varmasti ehjää metsää.  Olen myös tehnyt elinikäisen kiellon tulla metsääni osaamattomalle koneenkuljettajalle.  Kaikkea tehtäviä pitää  osata esim laivankateenin on selvittävä läpi kanavista.  Rokkia kuuntelemalla ei opi  ”motomieheksi”!  mutta se ei ole este.

    Jovain Jovain

    Paljon nähdään vaivaa jaksottaisen hehtaareista vuosihakkuina. Tehdään puukauppaa määräajoin, jatkuvassakaan ei tehdä joka vuosi, mutta tukkitiliä tehdään koko sen kierron ajan. Minullekin on tarjottu puhdistushakkuun sijaa avohakkuuta lukuisia kertoja. En ole suostunut. Sen pienen tilin (puhdistushakkuussa kasvatettavaksi jäävä puusto) sijaan, saan pian kunnon tilin.

    mehtäukko

    …jatkuvassakaan ei tehdä joka vuosi…” Mikäs verrannollisuus siihen on syntynyt?! Mahdoton yhtälö muutenkin.

    R.Ranta R.Ranta

    Perko: Kurki , mainio kysymys. Olen sen jo sanonut, että jos 30 vuotta oottelee aukon hoidosta ilman tuloa niin peli on hävitty. Se sama on siinä Tapion uudessa hakkuu ohjeessa. Useimmiten euroja ei saa alle 50 v ikäisestä puusta. Ihan Hyvää Pääsiäistä!

    Tähän Kurki vastasi

    Sitä samaa.

    Jos metsää on 20 ha, niin siitä voi myydä 2 ha  5 …6 vuoden välein n. 60 vuoden kiertoajalla. Ei siinäkään tarvitse odotella 50 vuotta. Edellyttäen , että metsä on saatu tuohon ihanne ikäjakaumaan aukkoja tehden, että vanhimmat hehtaarit ovat 60 v.

    Tällaista ajattelua Kurki sanotaan itsensä pettämiseksi! Eikä itsensä pettäminen ole kovin viisasta.

    Vanhoissa metsäsuunnitelmissa oli teksti, että saat parhaan tuoton metsistäsi, kun kehitysluokkajakautuma on kuvan mukainen. Perustelematonta pötypuhetta! Metsämiehillä on ollut todella omaperäinen  talousteoria aivan nähin päiviin saakka, eikä vanha kaartti pääse siitä koskaan eroon.

    Taloudellinen tavoite on nettotuoton nykyarvo ja täälläkin suurella osalla ei ole pienintäkään käsitystä, mitä se tarkoittaa. Silti otetaan vahvasti kantaa metsänhoidon taloudellisuuteen.

    Teen metsässä työtä vain taloudellisesta syystä, eikä se ole synonyymi maksimaalisen puumäärän tavoittelun kanssa.

    Hyvää Pääsiäistä!

     

    Kurki Kurki

    RR: Taloudellinen tavoite on nettotuoton nykyarvo ja täälläkin suurella osalla ei ole pienintäkään käsitystä, mitä se tarkoittaa. Silti otetaan vahvasti kantaa metsänhoidon taloudellisuuteen.

    Kertoisiko RR. sitten, mitä tuon 20 ha metsäpalstan kanssa pitäisi tehdä, että selviäisi, miten tuo tavoite ”nettotuoton nykyarvo” saavutetaan?

    Epäilen kyllä, ettei tuota selitystä täällä kuulla.

    Hyvää pääsiäistä!

    Rukopiikki

    20ha alkaa olla jo ihan passelin kokoinen käsittelykuvio. Kerralla aukoksi niin siihen saa sitten koko alalle samalla kertaa joskus ensiharvennuksen jne. Täälläpäin hakattiin yhteen aikaan kokonaisia isoja metsäsarkoja kerralla aukoksi. Nyt niihin saa hyvänkokoisia harvennusalueita kun pystyy koko sarat käymään kerralla läpi. 100ha ensiharvennus menee jo ihan hyvin kaupaksikin.

    Puuki

    Kapeat sarat onkin niin epäsopivia metsänkasvatukseen korjuun kannalta , että varmaan joutuu sen takia tekemään erilaisia hakkuita kuin norm. palstoilla voi tehdä.

    Pilalle harsittuja kuusikoiden kuvia on joissain vanhoissa ja uudemmissakin metsäalan kirjoissa näkyvissä.  Ja kuivahkojen kankaiden kituvia kuusikoita on vielä nykyäänkin pystyssä toisin paikoin.  Ne on  jääneet tervanpolton aikojen männiköiden hakkuiden jäljiltä  siihen kuntoon. Tai sitten tukkipuun määrämittaharsintojen jäljiltä.

    Pyrkimys sopivaan kehitysluokkajakaumaan on ollut usein päämääränä metsäsuunnitelmien laatijoilla.  Siihen kannattaakin yleensä pyrkiä , jos tila on siihen sopiva, ei liian pieni ja omistaja esim. haluaa joskus saada metsän kasvun ja tuoton tasaisuutta.   Pelkästään tilan vuosikasvua ja hakkuumäärää/v ei kannata yhdistää toisiinsa siten , että ne olisi yksyhteen  muuten kuin jossain harvoissa tapauksissa, jos optimoidaan metsän  tuottoa pidemmällä aikavälillä.

     

    Visakallo Visakallo

    R.Ranta on kyllä aina ollut valmis arvioimaan muiden metsiin liittyvää talousosaamista jollakin tapaa huonommaksi, mutta ei ole näiden kaikkien vuosien aikana kertaakaan kertonut, mikä siinä muilla kiikastaa, ja millä tavalla hänen oma metsänhoitonsa eroaa muiden oletetusta huonommasta metsänhoidosta.

    Jalapa

    Niin Perko. Onko sen väliä saako taimikosta tai tilasta tiliä viiden tai viidenkymmenen vuoden päästä?

    Itselläni yhdessä tiloista on vain T1 taimikkoa, tila siirtyy lapselleni tai lapsenlapselle. Jollei halua sitä pitää niin myykööt …vettiin. Ei tavaraan tai tiloihin kannata rakastua.

    Sitä paitsi tilan arvo karkeasti 1.5 kertaistuu 20:n vuoden välein. Joten kyllä niissä raha säilyy.

    Näin voin toimia kun metsät on ostettu palkkatyöllä eikä perinnöllä.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 13,323)