Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 13,323 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 13,323)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Puuki, kun pidät metsässäsi arvokasvussa sopivan luvun  puita jatkuvasti  45 v niin ero on huomattava. Sinulla on simulaattorit käytössä niin kokeile millainen ero syntyy 3mm/ v lustolla  45 vuoden vertailussa.   Mie ihe olen, ihan omalla kohalla,   tehnyt sen mehässä.  Hyvin tuottaa ja hyvälle näyttää!

    Metsuri motokuski

    Olihan mukava nähdä kuvia peikon metsistä jatkuvan hakkuun jäljiltä minkälaiseen tilaan ovat jääneet.  Samoin kuvia 10 vuotta jälkeen hakkuun. Kuinka on taimiainesta syntynyt ja kuinka nuoremmat puut ovat kasvupyrähdyksen saaneet.

    Rukopiikki

    Ei kaikki harsitut kuivahkot kankaat olleet täysin kuusettuneita. Osassa oli hyvinkin paljon pientä mäntyä. Niitä on kokeiltu harvennuksella vapauttaa poistamalla kuuset vähiin, mutta ne männyt ovat yleensä jo niin juroutuneita etteivät kunnon kasvuun lähde vaikka latvusta on hyvinkin. Satojen vuosien harsinnan jäljiltä kun on pystyssä vain se kaikkein heikkoi aines. Yläharvennus onnistuu kerran, ehkä kaksi. Sitten pitää antaa metsälle uusi alku.

    Rukopiikki

    Jalostushyötyhän alkaa metsissämme näkyä vasta pikkuhiljaa. Koivu on jalostajalle unelmapuu. Jalostettu koivu kasvaa pohjoisessakin hyvää laatua ja nopeasti. Pitkiä suoria koivikoita tulee jalostetuista taimista Pohjois-Pohjanmaallakin. Eräs aikanaan peltoon istutettu vielä hyvässä kasvussa oleva koivikko alkaa olla kylän pisin metsä.

    Puuki

    Jk on vanha metsänkasvatusmenetelmä. Sveitsissä 1900-luvun alkupuolella tehdyistä jk:n metsistä 40 % onnistui . Siellä etuna meikäiseen metsään on monipuolinen varjopuuvalikoima. Pyökki, metsäkuusi ja hopeakuusi uudistuu kaikki alikasvoksena.  Suomessa on käytännössä vain yksi puolivarjopuu joka uudistuu  melko hitaasti alikasvoksena.

    Jk:ssa on täällä se huonopuoli muiden lisäksi, että lehtipuuosuus pienenee jatkuvasti kierrossa. Nyt olisi metsien terveyden ja kasvun hyvänä säilymisen kannalta sopivinta kasvattaa sekapuustoja niillä kasvupaikoilla joilla se on muuten mahdollista.  Etelässä enemmän mäntyä kuin kuusta , ja kaikkialla vähän lisää koivuja sekapuuksi oikeilla kasvatustavoilla.    Miltei jokainen karummissa metissä liikkunut on nähnyt niitä kuivahkoilla kasvupaikoilla kituvia kuusikoita. Niitä tulee paljon lissää jos tyhmyys saa vallan metsänhoidossa laajemmalti.

    Rukopiikki

    Melkein koko Pohjois-Pohjanmaa on liian karua kuuselle. Vallitseva kasvupaikkatyyppi on kuivahko kangas ja sitä vastaava suo.

    Kurki Kurki

    Perko: Kurki , mainio kysymys. Olen sen jo sanonut, että jos 30 vuotta oottelee aukon hoidosta ilman tuloa niin peli on hävitty. Se sama on siinä Tapion uudessa hakkuu ohjeessa. Useimmiten euroja ei saa alle 50 v ikäisestä puusta. Ihan Hyvää Pääsiäistä!

    Sitä samaa.

    Jos metsää on 20 ha, niin siitä voi myydä 2 ha  5 …6 vuoden välein n. 60 vuoden kiertoajalla. Ei siinäkään tarvitse odotella 50 vuotta. Edellyttäen , että metsä on saatu tuohon ihanne ikäjakaumaan aukkoja tehden, että vanhimmat hehtaarit ovat 60 v.

    Visakallo Visakallo

    Timppa: ”Hauskaa todellakin, kun yritetään mollata minua, kun ei pystytä todistamaan vääriksi luonnosta tekemiäni johtopäätöksiä.”

    Voiko tuota enää selkeämmin Kertulle sanoa! Jaan Timpan näkemykset metsien hoidosta ja muustakin taloudenpidosta. Olen myös vuosien mittaan saanut Kertun taholta samankaltaista henkilöön menevää mollausta, mutta en vielä kertaakaan  osoitusta vääränlaisesta metsänhoidosta. Tekemäni virheet olen täällä tunnustanut itse useamman kerran. Vietellään nyt koko porukalla, (Kerttu myös!) oikein mukavaa Pääsiäistä. Maalaillaan ja piilotellaan munia hyvillä mielin!

    Rukopiikki

    Miksi siitä hameen alle peittyvästä läntistä pitäisi edes pystyä jatkuvasti puuta myymään. Tuottaahan se raha muuallakin. Alle 1000 kuution leimikkoa ei viitsi yhtiöille edes tarjoilla ja sellainen taitaa olla jo kovasti harsimalla keruusessa.

    Perko

    Vastaan kuitenkin tämän teeman alla vaikka ovat toisilla asiat levenneet pois aiheesta.

    Kurki tiedät mitä tehdä.  Kerron sen, että  esimerkissäsi hakkuuta on 0,5 ha /v.  No, jos siihen paljaaseen pohjaan on jättää propsipuut  kaatamatta niin niistä saapi  seuraavaa tuloa sahapuun hinnalla jo ennen 40 vuotta ja siinä varmaan saa kasvaa ne istutetut taimetkin sulassa sovussa.  Nykyinen metsälaki sallii sen.  Puuki on tarjonnut samaa ”siirtymä ohjeeksi”  hänellä on  pidempi  metsäopiskelu ja laajat tiedot.   Omakokemus on vahingossa jääneistä propsipuista ja toinen Hylkylässalosta johon ei neuvojatkaan kajonneet. Nyt sieltä olen korjannut sahapuuta, alta puskee uutta taimikkoa.   Tasaikäistä on harventanut  myrskyt ja paranneltu lisäksi yläharvennuksella tarkoituksena saada taimia alle. Se toimii sittenkin!

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 13,323)