Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 13,323 vastausta, 131 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 13,323)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”Se on hienoa, että omistaja saa päättää…”,- onko noin? Miten se hienous toteutuu Värriön yhteismetsässä, jossa gb:n viherrosvot mellastavat? Ja kiertävät salaa missä vain.

    Kysymys ei ole kiistelystä, vaan paikkaansa pitämättömien valheiden alasampumisesta. Torjutaan diskinformaatiota… 🙂

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Täällä kuopion korkeudella riittää 20 vuotta siihen, kun kuivahkon kankaan istutusmänniköstä korjataan ensimmäiset 100 kiintoa/ha, siitä viisi (5) vuotta otetaan toiset sata (100) kiintoa/ha ja siitä taas viisi vuotta tukkipainotteinen 60 kiintoa/ha (kolmas harvennus tapahtui 2020 talvella). Tämä kuvio on istutettu 1991. Sijaitsee lähellä talouskeskusta, jolloin hirvikontrolli oli taimivaiheessa mahdollinen. Kokonsa puolesta tämä kuvio on päätehakattavissa varmaan jo 40-vuotiaana, mutta todennäköisesti harvennamme sen vielä kerran. Alta on nousemassa jiikoomaisesti sankka kuusikko. Senkin voi sitten jatkossa kasvatella, mikäli potentiaalia löytyy. Jonka jälkeen taas avoin vaihe.

    Lukijoiden kuvista löytyy kuvia juuri tästä kuviosta.

    Rane

    ”Miksi kiistellä asiasta? Annetaan kaikkien kukkien kukkia.”

    Tämän jälkeen sitten pitkä kannanotto kiistaan…

    Panu Panu

    @Anton muistaakseni tuota oli lannoiteltu. Kertaatko vielä millä ja missä vaiheissa?

    Edit: tämä löytyikin:

    ”2006 lannoitin alueen (400kg MNP1/ha)”

    Oliko muita lannoituksia?

    Paljonko on runkoja / ha kolmannen harvennuksen jälkeen?

    Kurki Kurki

    20..30 vuotiaan männikön lannoittaminen näkyy rajuna kasvuna ja kannattaakin, sillä lannoituksella metsä siirtyy nopeasti tukkipuukokoon.

    Jovain Jovain

    AJ. ”Jos tämän seurauksena tuotannosta valmistuisi laatupuuta ja jos siitä maksettaisiin, kannattavuus voisi olla yhtä hyvä”. Mistä se tuotanto lopulta määritellään, jaksottaisesta vai jatkuvasta. Sitä jatkuvalle vaadittavaa tuotantoa muodostuu kaiken aikaa metsiin, riippumatta siitä, onko jaksollista tai jatkuvaa. On taloudellisesti tappiollista, jos edelleen kasvatettavat  vaihtoehdot hakataan aukeaksi tai edelleen kasvatettavat taimistot raivataan.

    Jalapa

    Missäpäin ne Perkon metsät sijaitsevat? Lämpösumma ja maapohja?

    Ainakaan täällä etelän MT hienoilla tai edes keskikarkeilla mailla ei jatkuva kasvatus onnistu. Talven jäljiltä ei löydy yhtään kuusen tai männyn sirkkatainta jolla olisi juuret maan alla, mikäli löytyy niin ne ovat viisi senttiä lehtihumuksen alla.

    Kerrohan Perko kuinka käytännössä toteutat jatkuvan kasvatuksen tällaisella maalla?

    Voi tietysti sanoa, että lehtipuilla, -mutta kun lehtipuun kasvatus ei onnistu hirvien, peurojen, kauriiden johdosta.

     

    mehtäukko

    Silloin kai se on ”jatkuvaa”, kun jk-käsittelyn jälkeen kitumetsä on olemassa.

    Ei kukaan täysjärkinen mo hakkaile ennen aikojaan ”edelleen kasvatettavia” puustoja mitä hyvänsä! Jos laatu on huono, ikä painaa /kasvu hiipuu, tuho tms., katkaisuhoito on ok.

    Kuinka muuten lannoituksella saadaan jk:ssa kasvua kiihdytettyä? Ei mitenkään ja on yhtä hampaaton keino lisätä kannattavuutta kuin moni muu mahdoton toimi.

    Puuki

    Suurin virhemahdollisuus  on jk:n otimointilaskelmissa se, että taimien syntymistä ja niiden nuoruusvaiheen selviytymisestä ei tiedetä kunnolla .  Toinen hankaluus on luontaisten taimien ryhmittäisyys ja sen vaikutus riskiin  juurikääpäriskin lisääntyessä.

    Metsuri motokuski

    Nythän MH on perustamassa kolme 5000 ha koealaa itä-suomeen. Eiköhän kymmenen vuoden jälkeen nähdä miten homma toimii. Sitä ennen homman taloudellisuus on vain arvailua. Siihen asti hyvä asia väittelyille.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 13,323)