› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,820 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 12,820)
1 2 3 … 27 28 29 … 1 280 1 281 1 282

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 26.3.2021, 11:53

    Männikön kehitykselle on eduksi, mitä vähemmän jätetyt siemenpuut haittaa taimikon kasvua.  Sp:t pois ajoissa ja mieluusti niitä jätettykin vain sen verran , kun on ollut tarpeen.  Ryhmittäinkin niitä saattaa kannattaa jättää (~ riveihin) jotta korjuu onnistuu paremmin taimia särkemättä.  50-150 kpl/ha on ollut ohjeena sp-hakkuissa aina mutta joskus onnistuu sitä harvemmassakin asennossa , jos on hyvät edellytykset luont. uudistumiselle.

    Jovain 26.3.2021, 19:40

    Siellä Valkosen esityksessä on laatupuun kasvatus yhdistettynä jatkuvaan kasvatukseen. Onhan se hyvä ja toimiva malli, mutta mikä on sitten sen kannattavuuden laita, kun ei ole niitä markkinoita ja laatupuusta ei makseta.

    Todetaan siellä esityksessä mm. Tuottaa hyvää laatua ja sitä tuotetaan huomattavan paljon, saadaan erittäin lujaa puuta, kannattavuus on kuitenkin vaikea osoittaa, pitäisi löytyä maksaja jne. Samaa puuta tuotetaan myös jaksottaisessa metsänhoidossa.

    Toisaalta eihän puut metsään ole jääneet ja klusteri lajittelee puut tarkkaan. Mutta myös aika vähän tarjotaan kannustimia laatupuun tuottamiseen. Ei ole havaittavissa ostajan ei myyjän taholta. Illmeisesti ei ole myöskään tarpeen, sillä normi puukauppa ja normi metsänhoito riittää. Mitäpä noita markkinoita sotkemaan.

    Kurki 26.3.2021, 19:53

    Laatupuuta voi kasvattaa helpommallakin tavalla kuin jatkuvalla kasvatuksella isompien puiden varjostamana. Mäntyä simenestä kuivalle kankaalle tiheyttä säätäen, jossa pituuskasvu on 15..25cm/v. Näitä laatupuun kasvatuspaikkoja Suomessa kyllä riittää.

    mettämiäs 26.3.2021, 20:09

    Jatkuvalla kasvatuksella ei todellakaan saada laatupuuta varsinkaan kuusesta. Ensin puu kituu kymmeniä vuosia ja sitten hyökkää lopuksi kovaan kasvuun, jolloin siitä värkättävä sahatavara on kaikkea muuta kuin laatutavaraa kuivaamosta tullessaan. Mistä ihmeestä tällainen harhakäsitys on syntynyt?

    Perko 27.3.2021, 09:24

    Jovain pohtii tärkeää osaa puu- busineksessä.  Jatkuva myynti on   mahdollista  viedä seuraavalle tasolle.  Onko joku jaksollisen- tai jk- kasvattaja kysynyt asiakastahtoa ostajalta mitä kimpassa tuottaa.   Tuotteistus on metsäasiantuntijoiden koulutuksesta jätetty kokonaan pois. Myynnin taito, asiakastuntemus ja tuotteistuksen tajusta ei ole hajuakaan.

    Täällä kehittyy  erimielisyyttä lähes joka asiasta, no sekin sopii klustereille. Se on osoitus millaiset kyvyt on nostaa elinkeinon tuttavuutta. Puunmyyjät eivät pysty keskenään luomaan asiakaslähtöistä tuotantoa edes ysikertaista parrua vaan antavat luokitella nekin puut punaiselle lapulle. Voisiko   pohtia onko jossain sellainen virike ja millä  mo:n firma käynnistyisi? Vuosikymmenet on Metsäliitto ollut luomassa unelmaa paremmasta.   Kappas vaan, jäi ensimmäisenä kiinni kartellista ja siellä on edelleen niitä samoja hallituksen jäseniä.

    mehtäukko 27.3.2021, 09:32

    Onko hourattava vanhoista synneistä?!  Niinkö rakennetaan tulevaisuutta?

    Timppa 27.3.2021, 09:56

    Perkon. Kun puu kasvaa 60-100 vuotta, niin tuotteistus alkaen siemenestä on aika haastavaa.

    Omalta osaltani olen harjoittanut ”tuotteistusta” siten, että olen suunnitellut leimikot asiakasta kiinnostaviksi.  Joskus teen sitten niin, että pyydänkin tarjousta vain siltä asakkaalta, jonka kuvioon tuollainen leimikko sopii parhaiten.  Hämmästyttävää, mutta tällä konstilla saa yleistä hintatasoa parempia hintoja.  Tai ainakin olen saanut.

    Esimerkkejä:

    Myös pylväspuuta tarvitseva saha maksaa sellaista sisältävästä harvennusleimikosta  erittäin hyvää hntaa.  Sellunkeittäjät eivät maksa.

    Toisaalta joku sellunkeittäjä maksaa erittäin hyvää hintaa myös ensikarvennusta sisältävästä kuitupuuvaltaisesta harvennusleimikosta.  Sahat eivät ole kiinnostuneet.  Jo vuosia ollaan näin ensiharvennuspuustakin saatu hyvä normaalin harvennuksen hinta.

    Kaikki maksavat hyvää hintaa suuresta päätehakkuuleimikosta.

    Meillä leimikot ovat niin suuria, yleensä yli 1000 m3, että systeemi onnistuu yksin.  Mikään ei tietenkään estäisi naapuruksia suunnittelemasta tällaisten leimikkokonaisuuksien yhteiskaupittelua.  Taitaa vaan kekinäinen kateus haitata.

    Sen voi tietysti todeta, ettei Perkon jatkuvan kasvatuksen puista taida olla  kukaan aidosti kiinnostunut.  Hyvä, jos vaivautuvat jonkinlaisen tarjouksen antamaan.

    Perko 27.3.2021, 10:45

    Onko Timpalla jotain asiaa?

    A.Jalkanen 27.3.2021, 11:37

    Timpalla nimenomaan on aina asiaa! Yksi palstan asiallisimmista ja asiapitoisimmista kirjoittajista, joka harrastaa edunvalvontaa mm. Hesarin palstoilla.

    Puuki 27.3.2021, 12:04

    Yhteismyynnit olisi hyvä keino harvennusleimikoiden hinnan parantamiseksi.  Kasvupaikan mukaan puulajivalinnat ja tukkipuun tuottamiseen painottaen siellä missä se vain on  mahdollista ja järkevää.   Myhistys niitä yht.myyntejä on jonkin verran järjestänyt mm. sähkölinjojen ympäristöjen harvennuksissa ja hankintapuun toimittamisessa .    Ostajan kanssa ei ole  juuri mahdollista sopia uudistusvaiheessa mitä puuta 30 v:n päästä ehkä tarvitaan.  70-luvulla näytti että mäntykuitua tullaan tarvitsemaan ja koivukuitua ei.  Siispä miltei kaikki metsätyypit uudistettiin sitten männylle.  Tyvilengot ja paksuoksaiset hierrinpuumetsät on peräisin usein siltä ajalta ellei ole heti ensiharvennuksissa poistettu ne puut ajoissa.  Mutta ne virheet johtui sen ajan tietämättömyydestä avojuuritaimien käyttäytymisestä  aurausaloilla.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 12,820)
1 2 3 … 27 28 29 … 1 280 1 281 1 282