Oli mainittu; Inhottavaa kun on tällainen uusi riesa jota vakuutus ei korvaa, myrskyjen, hirvien ja heinittymisen lisäksi .  Eikös nuo just vaivaa aukonhoitajia? Sehän on itse hankittu  vitsaus.

Onhan mahdollista jos jatkuvuutta ei metsään synny, eli luoja on hylännyt,  niin pyyhkii sen sitten sileäksi, möyrii ja horii niitä heinikoita   ennenkuin  vievät rakkaat lelut käsistä ja ruokkivat sänkyyn.   Sieltä Timpan tapaan niin kauan kuin ääntä lähtee  komentaa,  akat mehtään!

En tiedä mikä  Kurjen metsien latitude on, eikä tarvii tietää.  Vaikuttaa kasvun, laadun ja kuvauksien perusteella  Pohjois- Suomi.  En puutu kenenkään yksittäiseen juttuun,  en ohjeista enkä vahtaa kenenkään aukkoja tai jk- metsää.   Jokin pahoitta mieltä monelta niin  jatkan vain omaa juttuani seuraillen myyntitulojani.   Lohdukkeeksi voitte kuunnella Hiski Salomaan ; Vapauden kaiho

A. J :ltä sattuva jk:n kuvaus, kiitti!  hi hi!

Myrsky kaataa kyllä melko samalla tavalla harsittua kuin muutenkin harvennettua metsää, tai aukon- tai pienaukon reunametsää. Tämä ei tosin ole akateeminen,tekoälyllä simuloitu päätelmä  vaan omin silmin nähty. Mitä tulee heinään, sitäkin vain jostain löytyy jk-metsään. Hirvi kyllä syö kaikkialla koivuja ja mäntyjä, paitsi että niitä tulee jk-metsään tietenkin vähemmän. Vai onko joku nähnyt harsitun metsän joka muuttuu pikkuhiljaa koivikoksi tai männiköksi. Mielelläni toki myöntäisin olevani väärässä, ja jk osoittautuisi kaikkialla ylivoimaiseksi menetelmäksi ja lähes kaikki hoitokulut jäisivät pois, ja koneyrittäjätkin osallistuisivat talkoisiin ja tekisivät poimintahakkuun aukon taksalla. Omat kuviot olen sillä silmällä katsonut, ja n. 2% varmaan hakataan seuraavaksi poimintahakkuulla, koska: valmiiksi selkeästi eri-ikäisrakenteinen, tai todella kivinen ja jyrkkä rinne, tai oma aamukahvipöydän maisema.

”Onhan mahdollista jos jatkuvuutta ei metsään synny, eli luoja on hylännyt,  niin pyyhkii sen sitten sileäksi, möyrii ja horii niitä heinikoita   ennenkuin  vievät rakkaat lelut käsistä ja ruokkivat sänkyyn.”

Näinhän siinä käy,Timo Pukkalallekin.Eli neljä vuotta sitten Arvometsä teki täällä United Bankersin metsiin jatkuvan kasvatuksen hakkuut.Nyt kesällä myrskyn jäljiltä hakkasivat nämä alat harvaan siemenpuuasentoon ja varmuuden vuoksi äestivätkin.Epäilen että tupsuttelivat siemenetkin.

Vielä neljä vuotta sitten Pukkala oli ankarasti kieltänyt siemenpuuasentoon hakkaamisen.Nyt vielä tekivät normaalisti ensiharvennuksetkin.

Vaikuttaa siltä että Arvometsä on joutunut isojen metsänomistajien metsissä palaamaan jaksollisiin metsänhoitomenetelmiin.Jatkuva kasvatus jää pienempien ja höynäytettävien metsänomistajien(Perko?) menetelmäksi.

Kurjen kannattaa tutustua tarkemmin mitä siellä Valkosen jutussa kerrotaan. Kerrotaan siemenpuiden jättämisestä ensiharvennuksen jälkeen. Saadaan metsä erirakenteiseksi, jota siellä tavoitellaankin. On vaihtoehto jatkuvalle kasvatukselle ja laatupuun kasvattamiselle männyllä. Kerrotaan runkoluvusta 50-150 runkoa/ha.

Kurjen kannattaa tutustua tarkemmin mitä siellä Valkosen jutussa kerrotaan. Kerrotaan siemenpuiden jättämisestä ensiharvennuksen jälkeen. Saadaan metsä erirakenteiseksi, jota siellä tavoitellaankin. On vaihtoehto jatkuvalle kasvatukselle ja laatupuun kasvattamiselle männyllä. Kerrotaan runkoluvusta 50-150 runkoa/ha.

Ennen kuin asiasta innostuu liikaa, niin kannattaa muistaa, että siemenpuuhakkuut tuottavat hyvin vaihtelevia tuloksia.  Normaali siemenpuuhakkuu onnistuu UPM:n erään kaverin mukaan n kerran 5 vuodessa.  Jos kuviolle osuu rehevämpi osa, niin siitä saa lähinnä hieskoivua.

Tuollainen 150 runkoa/ha on meillä taimettunut enintään 20 %:sti. Ja sitten ne männyn taimet ovat maistuneet hirville paremmin kuin aukon taimet.

Mänty on hyvin haastava kasvatettava, koska siemenen menestyminen riippuu sekä siemensadosta että kevään sääoloista.  Äestäminen ja sen yhteydessä tapahtuva kylvö minimoi riskin.  Istuttaminen poistaisi sen, mutta tunnetuista syistä ei kaikkialle sovi.