› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 12,820)
1 2 3 … 25 26 27 … 1 280 1 281 1 282

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nuakka 25.3.2021, 14:47

    Joko muut ovat alkaneet reagoida tähän ”vihreään siirtymään”? Ennen viime vaaleja, kun jutut alkoivat mennä tällaisiksi, hakkasin rantakuvioita aukoksi etupainotteisesti, harvensin ja kunnostusojitin kaikki suokuviot. Loppu vaalikausi mennään suht normaalisti, ja jos meno (ja gallupit) näyttävät pahalta, sitten mietitään jatkoa. Ehkä aukkoja tulee aika ravakasti. Inhottavaa kun on tällainen uusi riesa jota vakuutus ei korvaa, myrskyjen, hirvien ja heinittymisen lisäksi.

    Visakallo 25.3.2021, 15:05

    Sitähän tämä metsäyrittäminen on ollut jo pidemmän aikaa, eli aavistushakkuita, aavistusojituksia, aavistusrakentamisia. Niin kauan jatketaan, kunnes häkki heilahtaa tai kuolo korjaa! Se on sanottava, ettei näin hulluja juttuja kuin viime aikoina, ole poliitikkojen koulutettujen ihmisten suusta aikaisemmin kuullut. Ei voi kuin ihailla niiden muutamien virolaisten maanomistajien sitkeyttä, jota pystyivät Neuvostoliiton oloissa sinnittelemään itsenäisinä jopa 70-luvulle asti!

    Timppa 25.3.2021, 15:53

    Mikähän tuon tyypin sukupuoli on, kun noin miehiä mollasi.  Kyllä naisetkin osaavatkin aukkoja tehdä.  Äiti-vainaa teetti monia aukkoja ja sai tosi hyviä hintojsa.

    Meidän yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja on nainen.  Samoin rahavarain hoitaja.  Aukkoja tehdään ja naisia on joka vuosi paljon istuttamassa niihin taimia.

    Sen kyllä uskon, että jatkuvan kasvatuksen apostolit pyrkivät nimeen omaan vaikuttamaan naisiin.  Siinä on mielestäni aika sovinistinen asenne.  Näytetään uskovan, etteivät naiset ymmärrä mitään.

    mehtäukko 25.3.2021, 15:54

    Kyllä täytyy todeta, että jo on VLuhtan juttu valheita pullollaan. Että kehdataankin mökeltää vanhoja virsiä kuin elettäisiin 60-lukua?!

    Nuakan kysymykseen, kyllä.Ostopalstan  130- vuotinen hiilensitomisensa lopettanut lahoutuva leimikko lopetti kitumisen. Ja kaikkea muuta tehään käsikirjoituksen mukaan.

    hemputtaja 25.3.2021, 16:41

    Lainaus Gla: ”Tuokin kaveri on tittelistään päätellen hankkinut itselleen korkeakoulututkinnon, mutta tiedon käsittelyä ohjaa silti oma asennemaailma.”

    Varsin tavallinen ”koulutustulos” nykyään. Koskee myös toimittajia, joilla heilläkin taitaa olla aika hyvä koulutus ja huutavat hiivatisti, jos joku yrittää olla heitä parempi. Silti metsäalan asiantuntijoina käytetään mm. Greenpeacen ”metsäasiantuntijaa”. Myös joku höyrähtänyt metsäläinenkin voi kelvata.

    Silti valtakunnassa on todellisia ja hemmetin hyvin koulutettuja metsäläisä pilvin pimein. Jo hakkuumies kepittää tietotasossa Greenpeacen tai cityvihreän mennen tullen. Ei tarvita pöljähtänyttä rofessoria.

    Kurki 25.3.2021, 16:44

    Jatkuva kasvatus voi olla sopiva alueille, jotka eivät luonnonmetsässä yleensä pala, eli rämeille ja korpiin, joihin sitä nykyisin jo suositellaankin.

    Huonosti ja harvassa mäntyä kasvavat luonnontilaiset rämeet, jossa puusto jää 5–7 metriin, tuo jatkuva kasvatus männyllä kyllä onnistuu, sillä taimet ei kuole, kun  harvassa olevat lyhyet männynkäkkärät eivät varjosta kovin. Metsäkoneille näillä rämeillä ei ole koskaan riittävästi hakattavaa, eikä ne ole metsätaloudellisesti hyödynnettävissä, mutta kyllä sieltä kuivaneita honkia voi hakata aina silloin tällöin ja jokunen taimikin voi jonain vuonna kasvaa enemmän 5cm pituutta.

    Korpimaat luetaan reheviin matalaturpeisiin suometsiin ja siellä tietenkin kuusta voi kasvattaa kuuselle sopivalla jatkuvan kasvatuksen periaatteella, mutta ei mäntyä eikä koivua.

    Metsäkupsa 25.3.2021, 16:56

    Kyllä minäkin olen metsissäni toimillani varautunut  ”vihreään siirtymään”. En viitsi kirjoittaa miten on asioita ennakoitu, ettei viher aatokselaiset mieltänsä pahoita ja ala syylistämään. Jokainen hoitakoon miten parhaaksi näkee, turha väkisten jatkuvaa kasvatusta tyrkyttää, enhän jaksollisenkaan kasvatuksen valinneena tyrkytä. Joskaan en malta olla tyytyväisyyttäni kertomatta valinnastani.

    A.Jalkanen 25.3.2021, 17:18

    http://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/11/Jatkuvan-kasvatuksen-mh-suositukset-Arto-Koistinen-TAPIO_2019.pdf

    s. 23 – 25 männyn kasvatus turvemaalla:

    Rehevämmille mäntyvaltaisille turvekankaille ehdotetaan kuusialikasvoksen kehittämistä ja kuivemmille vastaavaa siemenpuut ylispuina -kasvatusmallia kuin kivennäismaille.

    Timppa 25.3.2021, 17:30

    Eiköhän ivalolaiselle muuten löytyisi kansallispuistoja, jottei tarvitsi mieltään pahoittaa.  Tunturista saattaa löytyä myös poropolkuja.

    Vaikea kuvitella, että Ivalon korkeudella löytyy kummosia kuusikoita.  Taitavat loppua jo ennen Saariselkää ne ”kynnttiläkuusikot”.

    Puuki 25.3.2021, 17:54

    Jatkuva kasvatus voi olla hyvä vaihtoehto niille jotka jättäisi metsänsä muuten kokonaan hoitamatta.   Kaistalehakkuu kuusikoissa ja sp-hakkuu kelpaa jk:n nimikkeen alle , kun muutetaan vähän käsittelyä eri suuntaan entisestä .    Pienaukot  ja s-puiden jättäminen  kangasmaiden männikköihin pitkäksi aikaa vähentää metsän tuottoa mutta joillekin se ei ole pääasia joten toki voi  toimia haluamallaan tavalla.   Mutta turha tulla neuvomaan, että koska jk on muka aina paras taloudellisestikin, niin siihen pitäisi sitten muidenkin tyytyä.  Ei korkeakoulutus tuo siihen mh:n tuntemiseen näköjään mitään etua vaan  yleensä juuri päin vastoin näyttää olevan.       Jos filosofi alkaa mainostaa parasta metsänhoitotapaa ainoana oikeana, niin sen voi ottaa huomioon vain yhtenä mielipiteenä eikä minään yleisenä ”totuutena”.     Ei metsäalan ammattilaisetkaan ala yleensä neuvomaan filosofeille mitä heidän pitäisi ajatella johonkin heidän erikoisalaan kuuluvasta asiasta.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 12,820)
1 2 3 … 25 26 27 … 1 280 1 281 1 282