Perko: ”Sahat ja selluntekijät on sitä samaa kuin valkomusta kanalanta.”

Hyvä vertaus. Kukkamaat kasvit yleensä tykkää kanan lannasta ja Suomen talous sellun keittäjistä ja sahureista. Menee niin hyvin, että jää tilaa turhanpäiväisille, risupartaisille aukkojen vastustajille ja sirkeä simmuisille vihertyttösille.

Perko: Sauli Valkosen kanssa kuvassa metsä ei ole vielä ehtinyt muotoutua täydellisesti eri-ikäiseksi. Kuvassa ei vielä näy niitä parhaassa arvokasvussa olevia puita. Sitä Saulikin sanoo, että vie aikansa ennen kuin 100 vuoden taantuma saadaan korjattua.

Miten Saulin takana näkyvästä normaalista siemenpuutaimikosta voi saada eri ikäisen jatkuvan kavatuksen metsän kasvattamalla sitä tuossa tiheydessä?

Aika ei tuosta tee jatkuvan kasvatuksen metsää koskaan, vaan pienemmät puut jäävät jälkeen ja kuolevat ja kestää kauan, että noista valtapuista sitten tulee paksuudeltaan tukkipuun mitat täyttäviä.

Jos nyt ei tehdä raivausta taimikko menee pilalle ja luonto kyllä harventaa sitä sitten aikanaan ja valtapuista tulee tasaikäinen metsä.

Menee se laatupuu metsäyhtiöiden kautta lajitteluun ja markkinoille. Tarkoittaa lähinnä vientiä, mutta olisi se hyvä, jos myös puuntuottaja saisi osansa markkinasta. Menee lähinnä bulkkina ja on siitä huono puoli, että sillä kuitataan laatupuumarkkina.

Onhan siellä Sauli Valkosen/Riikka Piispasen ulostulossa hyvin kuvattu männyn jatkuvaa kasvatusta ja männyn laatupuu kasvatusta.

Jatkuva kasvatus ’hakkoo paikkoosa’ ku Piätalon Herkon uuni.

Jatkuvan kasvatuksen metsä ei ole aina eri-ikäinen eikä erirakenteinen.

Jatkuva kasvatus voi olla sopiva alueille, jotka eivät luonnonmetsässä yleensä pala, eli rämeille ja korpiin, joihin sitä nykyisin jo suositellaankin. Lisäksi sitä voi käyttää kivennäismailla, jos on valmiina erirakenteinen metsä tai luontainen kehityskelpoinen alikasvos tai sellainen näyttää mahdolliselta kehittää. Edelleen, alueilla joilla on jokin muu kuin puuntuotantopainotus.

Kirjoittaja V. Luhta voisi ostaa itselleen – on ehkä jo hankkinutkin? – muutaman hehtaarin ivalolaista metsää, niin ei tarvitsisi säikähtää maiseman muuttumista. Palstan monimuotoisuutta tulee säätämään poro, mutta se on toinen juttu se.