Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 12,820)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen
    Timppa

    Kerran jätettiin n 40 siemenpuuta kasvamaan.  Varmaan 100 vuoden kuluttua kiittelevät tai moittivat.  Kuka senkin näkee.  Mutta onpahan tutkittu.

    Puuki

    Oksatonta pintalautaa noista isoista ylispuumännyistä saa aika paljon.  Noin 1/2 -osa saheista on A-Lk:n tavaraa tukeissa .  Mutta jos  kukaan ei maksa siitä laadusta  sen enempää kuin muustakaan tukkiosuudesta, niin ei ole kannatusta.  Taimikon kasvu alikasvoksena  hidastuu paljon varsinkin tuossa tiheydessä (kuva).    Sama juttu parhaan laadun kasvupaikoilla suht. hitaasti ja tasaisesti kasvatetun mäntytukin kanssa muutenkin.   Loppukäyttöarvo jossain Keski-Euroopan rakennuspuissa on moninkertainen tavan sahatavaraan verrattuna.    Jotkin vientisahat ostaa niitä A-luokan tukkeja mutta pitää olla melko iso erä valikoituja tukkeja kerralla korjattavaksi ennenkuin kannattaa kauempaa kuljettaa.

    Perko

    Tämänkin olen jo kertonut täällä. 25 v aiemmin Suomessa useita porukoita sahasi sirkkelillä A- tukkia vientiin. Saksalainen asiakas Dusseldorf issa esitteli S. Enson 3m x 22 cm oksatonta höylättyä lautaa, hintaa sillä oli sama kuin yhden sahapuun kuutiolla Suomessa. Porukkamme möi muutaman vuoden koivu lankkua, asiakkaan haluamaa parrua Japaniin ja mäntylistoja Eurooppaan ( metrihinta oli 4 x laudan hinta). Meiltä omat A- tukit melkein loppui ja homma jatkui tuonti puulla. Nuo kolme suurinta konsernia vaati piensahoille ”laatujärjestelmän”. Seuraavana aamua oli sirkkelit myynnissä. Oli polkaistu jonkun kihtiselle varpaalle. En ollut enää mukana.

    Sauli Valkosen kanssa kuvassa metsä ei ole vielä ehtinyt muotoutua täydellisesti eri-ikäiseksi. Kuvassa ei vielä näy niitä parhaassa arvokasvussa olevia puita. Sitä Saulikin sanoo, että vie aikansa ennen kuin 100 vuoden taantuma saadaan korjattua.

     

    Puuki

    Kuka haluaa kasvattaa 180 vuotta niitä laatumäntyjä , kun ei odotusaikana saa mitään lisätuloa hommasta ?    Melko laiha lohtu on , että sitten olisi ehkä hieno erirakenteinen männikkö olemassa muutaman sukupolven puun kasvatuksen tuloksena.  Se lopputulo on jo perintöveroina maksettu moneen kertaan , jos niin kauan odotellaan metsän varttumista ”raameihin” sopivaksi.      Mänty on valopuu joten mikään tiheikkökasvatus ei ole sille sopivaa muulloin kuin taimivaiheessa karsiutumisen onnistumiseksi.

    Sammaa mieltä siitä, että isot selluyhtiöt estää omalta osaltaan laatupuun kasvatuksen Suomessa.

    Perko

    Niin,  tässä kuin viimeistä piikkiä ootellessa voin kirjoitella. Tuskin ne petäjät ja koivut oli edes 100 v ylittäneet, ei täällä oo vanhoja metsiä ( eivät sahanneet minun puita).  Hyvä kun jostain on onnistunut etteivät menneet selluksi kuin naapurin säästetty A- lk n perämehtä.  Ei tunnu olevan hinnallakaan väliä.

    Timppa

    Sammaa mieltä siitä, että isot selluyhtiöt estää omalta osaltaan laatupuun kasvatuksen Suomessa.

    Tätä en ymmärrä.  Ei kukaan selluyhtiö ole antanut meidän metsiimme minkäänlaista ohjetta hakkuutavasta.

    Jos joku estää laatupuun kasvatuksen, niin sitten nuo jatkuvasta kasvatuksesta vouhkaavat.  Sellufirmathan poistaessaan harvennuksissa heikkolaatuisen puuston parantavat jäljelle jäävän puuston laatua.

    Puuki

    Piensahat on olleet ainakin joskus isompien tähtäimessä. Vähenevä kilpailu laskee hintoja ja varsinkin laadun mukaan hinnoittelua joka pitäisi mennä toiseen suuntaan kuin nyt on mennyt.

    UPM esim. erottelee mäntytukit laatuluokittain mutta myyjä ei saa yhtään parempaa hintaa oksattomasta A-luokan tyvitukista kuin muistakaan laadultaan heikommista tukeista.

    Jk ei paranna tukin laatua. Muilla keinoin ne laadukkaimmat tukit kasvaa.

    hemputtaja

    Samaa mieltä Timpan kera. Ei taida sellufirmat estää laadun kasvatusta. Tukista muistaakseni noin puolet on jätettä, joka kelpaa selluksi. Se voi olla jopa edullisempaa kuin suoraa metsästä ostettu kuitu.

    Sahat ne taitaa toisiaan mielellään kuristella.

     

    Perko

    Sahat ja selluntekijät on sitä samaa kuin valkomusta kanalanta.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 12,820)