Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 12,820)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Solumaljoissa kasvatetaan tavallisten  taimien alkuja  . Niitä ne solukkotaimet on ja kaupan ovat parin vuoden sisällä.  Voi olla että pilven reunalta jo katsellaan sitä mutta suht. nopeasti kuitenkin tulevat taimitarhoille ja sieltä myyntiin.

    Perko

    Tosi jalostus kasvattaisi valmista ovenkarmia  ja pyyhepaperia pätkimistä vaille.  Nuo  viruvan solujen propsit tukkii prosessissa viiran ja tahrii koneenkäyttäjät.  Palkkausta joutuu korjaamaan eikä toiminnan seisauksilta vältytä, asiakkaat valittaa tikuista tulleista infektioista.  Rajantakanakin palaavat käyttämään kaalinlehteä.

    Perko

    Timppa kyselee kun ei tiedä.    Mie vastaan. Suomen metsäala ei ole paljon muuttunut vuosikymmeniin jos soita ei lasketa..  Puiden  kasvusta on vain hajanaisia  tietoja.  Edelleen  teollisuudella on kasvava huoli miten saisi ohjeiden toteuttamat taimikot  sellukattilaan.  Vapaaehtoisia palkatta tekijöitä ei oikein tunnu enää olevan. Mhy   kehottaa korjaamaan  tekemänsä virheet ammattitaidolla.   Mitään haittaa sahatukkien liikakasvusta ei ole havaittu.  Hirvet tulevat  hoitamaan tulevat taimikot  eikä metsä valtaa kaikkea maata. Loput puut menee polttoon ja retkeilijöiden  pitkospuihin.    Voit nukkua levollisesti.  Oliko tästä tiedosta apua?

    Timppa

    Ei ollut.  Enkä tarvitsekaan apua.  Meidän metsien kasvusta on kyllä mitattua tietoa vuosikymmenten ajalta.  Aika luotettavaakin, jos uskoo motomittauksiin.

    Sikäli kuin olen havainnut teollisuudella ei tunnu olevan suurempaa pulaa kuitupuusta.  Myyjiä kyllä taitaa olla enemmän.   Viime vuonnakin kuitupuun hinta laski.  Jos enempi tarvetta olisi, niin se kaiketi nousisi.  Kun nyt hakataan tukkileimikoita, niin sieltähän teollisuus saa sen kuitunsa.  Aika pieni osa päätehakkuuleimikostakin muuttuu lopulta laudaksi, vaneriksi tai hirreksi.  Kaikki muu sitten sinne sellukattilaan ja hyvä niin.  Voidaan huoleti pyyhkiä ja kiinalaistenkin hygieniataso nousee.

    Mukava niitä taimikoita on kasvattaa.  Siinä näkee työnsä tuloksen, kun on ensin istuttanut ja sitten pari kertaa perannut.   Säilyy sitten kymmeniä vuosia kunnon metsänä.  Pyripä sinäkin Perko siihen. Kuntokin kohenee.  Ei tarvitse käydä kuntosaleilla tai golfkentillä.   Ja estää sitä kasvihuoneilmiötä kasvattamalla hiilinieluja.

    Metsuri motokuski

    Eihän tuo asia nyt noin synkkä ole perko. Minunkin aikana istutettuja taimikoita on hakattu jo kahteen kertaan ja niistä on tukkia ja kuitua saatu. Kohta ensimmäiset menee jo päätehakkuuseen. Minusta sellu on hyvä artikkeli ja on paljon muutakin kuin pahvin raaka-aine. Sellulaatuja on monenlaista ja osa päätyy ruuaksi.

    Jos sinusta on jk ainoa oikea tapa niin voithan metsäsi näin kasvattaa. Onneksi meillä on valinnanvapaus tässäkin asiassa.

    Visakallo

    Perko: ”Puiden kasvusta on vain hajanaisia tietoja.”

    Ohhoh! Nyt tuli Perkolta todella paksu väite! Suomen metsien kasvu on viimeisen 100 vuoden aikana mitattu ja inventoitu tarkimmin koko maailmassa.

    Tolopainen

    Oulussa lisättiin sellutehtaan tuotantoa ja jätettiin ilmeisesti kaasuimurit ja putkistot entiselleen. Nyt siellä on isot rikkiyhdisteiden päästöt ympäristöön ja ihmiset kärsivät hajuhaitoista. Enska on luvannut jakaa pyykkipinnoja ja pahoittelee.

    rompe

    En muitten kinailuun puutu mutta, .

    Kyläläinen teki 2018 syksyllä poimintaluontoisen kasvatushakkuun 60-70 vuotiaaseen rehevään rinne kuusikkoon, Puuta lähti oikein kunnolla.

    Viime syksynä pisti sileeksi kyseisen kuvion 7,1 ha myrskytyhohakkuuna

    Jovain

    Tuskin jk on ehdotonta, toisaalta paljon tehdään myös jatkuvapeitteisen metsän tutkimusta. Tuskin hyväksyttävää on sekään, että jk:sta annetaan väärää tietoa. Jk ei ole puuston tuottona alempi, ei myöskään hintana tai metsätalouden tuottona ole alempi. Ei sitäkään, että mielikuvissa jk:n alemmalla tuotolla kuitataan viljelyn ja hoidon kustannukset. Jos agenda on vastaan, sorrutaan jopa valkoisiin valheisiin ja teorioihin, jopa laskentamalleihin, jotka eivät pidä paikkaansa.

    Omassa toiminnassani jk:ta on n. 20-30% En ole huomannut että tuotto olisi alempi. Huomio kiinnittyy ennemmin toisaalle. Esim. metsänhoidon päällekkäisyyksiin ja vaikka Kemeraan. Saako jk. taimikonhoidosta tai jk nuorenmetsän hoidosta Kemeraa. Esim. ensiharvennuksesta, joka on valmiiksi erirakenteinen. En ole muuttamassa sitä jaksottaiseksi.

    Tässä tullaan samaan ajatukseen kuin puukaupassa. Kuitataanko jk Kemeroilla jaksottaisen Kemerat, kun jk metsänhoitoa pidetään alempi arvoisena ja sille ei makseta Kemeraa. Tällä on ohjausvaikutus, samoin kuin on puukaupassa.

    Metsuri motokuski

    Nyt tuli ihan uusi termi: jk kemera.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 12,820)