Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 12,822)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Gla  kerro mikä on tulos?   Puukilla on näköjään valikoiva muisti tai  katkos.

    Polkupyöräilijän tapaus.  Tässä on se tehtävä: Pyöräilijän  pitää  ajaa kahden kilometrin matka tunturin yli. Ensin mäkeä ylös ja sitten alas. Koska pyörä on vaihteeton, sillä ei voi nousta mäkeä nopeammin kuin nopeudella 10 kilometriä tunnissa. Alamäkeen polkien pääsee tietysti huomattavasti lujempaa. Kuinka nopeasti pyöräilijän on ajettava toinen kilometri, että keskinopeudeksi koko matkalla tulee 20 kilometriä tunnissa?

    Timppa

    Perko.  Tuon olet kysynyt ennenkin.  Miten se liittyy aiheeseen?

    Puuki

    Tuo polkypyörä kysymys liittyy paremminkin jk:n harrastamiseen, jos ei ole palikat koossa.  Ei tuu mittään vaikka teoriassa olis kuinka hyvä suunnitelma.

    Visakallo

    Sellaisen suon minä haluaisin vielä tässä elämässä nähdä, jossa puut kasvavat niin hyvin, että korvaavat haihdutuksellaan ojituksen…

    Perko

    Niin se on Puuki, ei aukon tamppaajat kestä sitä tulosta.

    A.Jalkanen

    Vastaus taisi olla, että pyörällä ei pysty ajamaan riittävän nopeasti, koska ylämäkiosuudella kuluu liikaa aikaa. Tai sitten tässä on joku kompa.

    Puuki

    Minusta se sopii paremmin jk:n harrastamiseen  kuten jo sanoin .  Hidas taimien kehitys ei johda siihen mihin teoriassa pyritään eli tasaiseen tulovirtaan ,kun hakataan pääasiassa vain tukkipuuta ja uutta pitäisi kasvaa koko ajan tilalle.   Asia korjautuu usein jalostettujen taimien kasvatuksella ja hyvällä maan muokkauksella.  Uudet muutaman vuoden sisään myyntiin tulevat solukkoviljellyt taimet kasvaa jo montakymmentä% nopeammin kuin luonnontaimet.  Ei ole sama menetelmä kuin taimien kloonaus.  Sillä tyylillä monistamalla on joskus saatu ra-koivut kasvamaan 100 % nopeammin kuin luonnon taimet.  Mutta ei ole hyvä tapa kloonata kaikkia taimia samasta alkuperästä , siksi solukkokasvatus sopii paremmin metsän jalostukseen.

    Jovain

    Tiedä vaikka suo vielä kuivaisi, se on jo aukon tekeminenkin ilmaista. Jopa niin ilmaista, että aukon tekeminen kustantaa itsensä. Ei ole turhaan mennyt jk puiden kasvattaminen.

    Perko

    Muistan A. J . vastauksesi  oli oikein.   Tiesit myös sen  miksi sitä kysyin.  Tuo viisaus oli jo mummollani, ettei hukata startissa aikaa. ” Kehruuaika meni kartatessa”.    Nopeus on ratkaiseva ettei menetä peliä.

    PS.  Solukkotaimet ovat sitten kun katsellaan pilvenreunalta.   Jos niitä poletaan aukkoihin niin ei homma  juuri kehity.  Aukossa siemennys ei kerkiä. Hyytyy heiniin kuin polkupyörän työntäjä mäkeen.

    Monikerrosmetsässä on jo 5000 vuotta  jalostettujakin ( kuva)  taimia ja  puuta arvokasvussa jatkuvasti.

    Timppa

    Kuulehan Perko.  Olen tainnut monta kertaa kysellä sinulta selitystä siihen, miksi metsämme kasvavat entistä enemmän sen jälkeen, kun niihin alettiin twehdä aukkoja 1963.  Osaatko vastata.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 12,822)