Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 2,061 - 2,070 (kaikkiaan 14,352)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Juuri niin, ei menneisyyden menot ja tulot vaikuta mitään nykyhetken tilanteeseen.(Muuten kuin ehkä metsän tilaan) .   Siksi on erikoista, jos  väitetään että koska päätehakkuun tulot kuuluu laskea edellisen sukupolven tulovirtaan,niin niitä ei oteta huomioon NNA- laskelmissa. Se on suorastaan naurettavaa typerehtimistä jota kuuli ainakin ennen joiltain NNA-kannattavuusvertailujen tekijöiltä .  Ehkä sitä käytettiin siksi, että saataisiin sopivampi lopputulos paperille; käytännön metsätaloudessa ei  ole juuri mitään merkitystä semmosella sepostuksella.     Se on sitä pyörän väkisin uudelleen keksimistä parhaimmillaan (pahimmillaan).

    oksapuu

    Kummasti täällä on vaan kerrottu kuinka menneisyydessä, pinta-ala verotuksen aikaan ostettiin tiloja ja tehtiin tiliä 🙂 …

    Sanotaan että on aika kerätä kiviä ja heittää kivet. Ei mitään paniikkia, sitä voi joko kerätä tai heitää. Vaikkapa kiviä 🙂 …

    mehtäukko

    Mikäkö metsäalaa vaivaa?

    Jos ei ole vielä selvinnyt: mo omistuksen sosialisointi-yritys vihreällä kaavulla, vihreän politiikan kieroutunut asenne yleensä yrittämiseen ja metsiin, näiden valheiden yhteisvaikutus eurostoliiton aiheuttamaan painostukseen.

    Jk on yleismenelmänä valekaavun yritys tuhota puuntuotanto.

    Timppa

    Eihän sinulle Timppa vain ole tullut paineita siinä kolhoosissasi, kun sinulla on aiheesta noin vahva puolustautuminen. En näe siinä mitään järkeä sinunkaan metsänhoitosi näkövinkkelistä. En voi kuin hämmästellä korkonäkemyksiäsi.

    Meillä RR on erilainen lähestymistapa.  Minä lähden kaikkien  metsälakien pääperiaatteesta Metsää älköön hävitettäkö.  Siksi sellainen  lähestyminen asiaan, että säästämälla uudiskuluissa ja sitä kautta suunnitelmallisesti tuhoamalla metsää, on minulle vierasta.  Sinä kaiketi olisit siihen valmis, jos NNA niin määrää.

    Koska ajattelen noin, niin todellakaan ei tarvitse vertailussa ottaa korkoa huomioon, koska sidottu pääoma on 0 euroa.  Yritäpä ymmärtää RR.

    Tuo NNA-laskenta on mielestäni todellista itsensä pettämistä.  Hirttäydytään johonkin korkoprosenttiin, joka on vaihdellut menneisyydessä vaikkapa välillä 0-10.  Miten siitä kukaan voi ennustaa mitään?  Eihän me myöskään tiedetä puun hintaa 80 vuoden päähän tai sitä, millainen puun hintakehitys on suhteessa muihin hyödykkeisiin tai ansiotasoon.  Miten ihmeessä tuollaisilla perusteilla joku voi päätellä mitään?  Ihmettelen, ettei professori itse tai hänen esimiehensä ymmärrä.

    Sidotun pääoman tuottolaskenta auttaa luonnollisestikin, kun harkitsee maan ostoa.  Tai tikanheitto.

    Meillä on vuosikymmeniä ollut ensisijaisena periaatteena, että ensiksi uudistetaan heikoimpilaatuiset metsät hyvillä kasvupaikoilla.  Tällöin sillä uudistuskululla saadaan paras tuotto.  En tiedä mitä NNA asiasta sanoo.  Yleensäkin tavoitteena on, että uudistettu metsä kasvaisi paremmin kuin hakattu metsä käyttämällä normaaleja uudistusmenetelmiä.  Ei tähänkään NNA:ta tarvita.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tahvosen ym. laskelmin voi näyttää, miten tähän saakka havaittujen kasvujen ja puun hintojen kanssa on käynyt, tavallaan siis ennustetaan taaksepäin. Huomataan, että tietyin oletuksin jatkuvapeitteinen metsä on kelpo vaihtoehto, jota ei kannata jättää kokonaan huomiotta. Tulevan ennustaminen onkin sitten astetta vaikeampi rasti, kun emme esimerkiksi tiedä, miten maailmanmarkkinat ja tuotteet kehittyvät tai miten metsämme reagoivat ilmastonmuutokseen. Lienee turhaa kiistellä maailman tappiin saakka vaihtoehdoista, kun pääasia on että vaihtoehtoja on.

    Metsuri motokuski

    Voiko tämän keskustelun paremmin päättää kuin Anneli viimeisessä lauseessa sen totesi.

    R.Ranta R.Ranta

    Kuvitellaan Timppa.

    Jos minulla on Lapissa 150-vuotias männikkö, jossa puuta nyt vaikka 250 m3/ha. Saisin siitä 1500 euroa enemmän avohakkaamalla sen kuin vastaavasta puumäärästä harventamalla. Avohakkaisin puuston ja  laittaisin sitten tämän 1500 euroa uudistamiseen. Tällöin sinun ajatuksen mukaan minun ei tarvitsisi laskea korkoa tälle uudistamisinvestoinnille. Muutama vuosi sitten kuivahkon kankaan uudistamisikä oli siellä vielä tuota suuruusluokkaa.

    Rohkenenko väittää, että sijoittamalla tämä 1500 euroa esim. UPM:n osakkeisiin on samanriskinen sijoitus, kun tuo Lapin metsän uudistamisinvestointi, ja että UPM:n tuotto on ymmärtääkseni varovastikin arvioiden 4%. Neljän prosentin tuotolla pääoma kasvaa 360-kertaiseksi 150 vuoden aikana eli ruma puoli milliä pitäisi kilahtaa tilille tuona aikana metsän uudistamisinvestoinnista.

    Takaako sinusta tuollainen ajattelu todella järkevän taloudellisen toiminnan?

    Rohkenen väittää, että tuon metsän kanssa on huomattavasti järkevämpiä taloudellisia tapoja toimia ja saada monikertainen taloudellinen hyöty.

    Pitää ymmärtää mitä tuosta sinun ajattelutavastasi voi päätellä ja mitä siitä EI voi päätellä.

    suorittava porras suorittava porras

    Jatka RR valitsemallasi tiellä niin kauan ,kun omaisuus riittää ,mutta älä yritä neuvoa viisaampiasi.

    jees h-valta

    Lapissa nyt ei voi saada metsällä minkään kertaista hyötyä todellisuudessa. R.R:n pilvipalvelusta ladattua.

    mehtäukko

    Taisikin villakoiran ydin paljastua RR:n esimerkistä joiden kanssa hän käy painiaan.

    Jos kierto-aika on tuo 150v tuolla mottimäärällä, ollaan alun alkaenkin alueilla,joilla laskutikun saat upottaa Jäämereen. Laskemisen riemulla ei varmaankaan ole rajoja. Puuttomalla kairalla se antaisi vielä selvemmän tuloksen.

Esillä 10 vastausta, 2,061 - 2,070 (kaikkiaan 14,352)