› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 19 20 21 … 1 281 1 282 1 283

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 22.3.2021, 10:49

    Sitä olen yrittänyt tolkuttaa, että metsän uudistamiseen sitounut pääoma 0 euroa.  Siksi korolla ei siinä vaiheessa ole merkitystä.  Korko tulee vastaan siinä vaiheessa, kun harkitaan päätehakkuuta.  Kaikki tällä välillä tehdään metsän ehdoilla.

    Jovain 22.3.2021, 11:05

    Onhan Timpalle metsänviljely edullista kun se ei maksa mitään ja kustannetaan olettamuksella jk puun alemmalla kauppahinnalla. Siis jk metsän kasvatuksella, jota Timpan metsissä ei edes harrasteta. Tällaisella laskentakaavalla voidaan laskea mitä hyvänsä ja osoittaa mitä hyvänsä. Että ihan puustopääoman tuotoksi.   Puuki on sillä alkuvaiheen puustopääomalla myös hinta, joka realisoituu tuotoksi ja on aivan muuta kuin joku hintaero.

    Perko 22.3.2021, 11:32

    Siinä se juju  onkin.  Aukot ovat usealla kuviolla, ne ovat kuin monta ”ryssän tullia”. Jokainen niistä viivyttää ja  metsähoitajat ovat kassaroineen huitomassa!     Eri-ikäm.  valmista tuotetta voi korjata useammin vaikka kolmelta ha:lta niin se ei ole kuin nopeaa tuloa. Ei haittaa, sinne jää kasvu jatkumaan.

    Niitä oikeita eri-ikämetsiä ei oo kovin moni ees nähnyt ja kokemusta on vielä vähemmän.  Aukon ongelmia täällä  ei oo ymmärretty,  sitä polkupyöräilijän syndroomaa josta tein  esimerkin ei haluta muistaa.

    Gla 22.3.2021, 12:32

    Mikä on polkupyöräilijän syndrooma?

    Puuki 22.3.2021, 12:40

    Se on varmaan jotain samaa kuin Tukholman syndrooma .

    Vertailtaessa korolla on merkitystä koska sillä saadaan eri aikoina tulleet tulot ja menot yhteismitallisiksi.   Siksi esim. yläharvennus lisää suhteessa enemmän tuloja kuin jos kaikki harvennukset tehtäisiin alaharvennuksina kuten yleensä jk:n ja tasaikäsen tuotosvertailuissa on virheellisesti tehty.

    Voidaan se vertailu tehdä aivan yhtä hyvin niin kuten Timppakin  kertoi o-vuonna . Eli verrataan lähtötilanteesta alkaen vain mh-tapojen tulojen ja menojen  eroa vuosittain eteenpäin.  Käytännössä sama asia kuin NNA mutta toisin päin laskettuna.  Lopputulos vain tulee korkoakorolle laskettuna tulevaisuuden oletett. tuloerona eikä nykyarvojen erotuksena.

    A.Jalkanen 22.3.2021, 12:42

    Timpan esimerkki puiden välisestä kilpailusta on hyvä, ja puoltaa kuusi-mänty -sekametsän kasvatusta. Koivu myös pienessä määrässä (alle 25 %) ok havupuustoissa, jos sen saa kasvamaan samassa tahdissa tai alemmassa latvuskerroksessa. Puiden välinen kilpailu valosta, vedestä ja ravinteista on jk-metsässä ja pienaukoissa vielä ankarampaa kuin tuossa Timpan mainitsemassa taimikossa.

    Metsätalouden vesiensuojelusta.

    Nykyisillä mätästysmenetelmillä ei varmaan aiheuteta olennaista vesistöjen pilaantumista, kun maanpintaa paljastuu vähemmän kuin jää muokkaamatonta maata. Tästä on tehty tutkimus jokunen vuosi sitten UPM:n kanssa yhteistyössä. Avohakkuu itsessään on se suurin mullistus, jonka jälkeen aiheutuu jonkin verran ravinteiden huuhtoumaa, kun puusto ei enää pidätä sadevettä ja kierrätä ravinteita. Jos hakkuutähteet korjataan osin pois, ravinnehuuhtouma vesiin lienee pienempi.

    Ainut isompi vesien pilaaja olisi kunnostusojitus. Se tulee vähenemään olennaisesti, kun sitä ei enää tulevassa kemerassa (Metka) tueta. Jos katsoo maamme vesien laatukarttaa (ymparisto.fi), huomaa, että suurimmat laatuongelmat ovat jokivesissä Pohjanmaalla. Tässä osatekijä lienee soiden ojitus, mutta yhtä tärkeä on maatalousmailta tuleva valuma. Lisäksi turvetuotantoalueiden päästöt voivat olla paikallisesti tärkeitä.

    Summa summarum. Jatkuva kasvatus vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia kahta kautta: se vähentää kunnostusojitustarvetta ja tasoittaa valumien vaihteluita. Ravinnekuorma vesistöhin on pienempi.

    Puuki 22.3.2021, 12:56

    Jk voi onnistua turvemailla mutta jos puuta on vähänlaisesti pystyssä, niin ei välttämättä riitä jäävä puusto haihduttamaan riittävästi vettä. Silloin ei tule mitään metsänkasvatuksesta tai ainakin kasvu myöhästyy entisestään niin kauan , että luont. lisäpuustoa (hieskoivua yleensä) tulee tarpeeksi lisää alueelle vettä haihduttamaan.   Joskus kunnostusojitus on ainut kannattava keino saada metsä kasvamaan kunnolla.

    Timppa 22.3.2021, 13:05

    Onhan Timpalle metsänviljely edullista kun se ei maksa mitään ja kustannetaan olettamuksella jk puun alemmalla kauppahinnalla. Siis jk metsän kasvatuksella, jota Timpan metsissä ei edes harrasteta. 

    Viimeinen tieto eri hakkuutapojen hintaerosta löytyy joka viikko tämän Metsälehden puunhintatilastosta.  Viimeksi vuonna 2018 tuli eteen tilanne, että eräs suuri vakioasiakaskonserni tarjosi uudistushakkuuseen liittyvän pienen rantakuvion suurten mäntyjen poimintahakkuusta harvennushakkuun hinnan.  Vähän ihmettelin, kun olivat kuution puita.  Ostaja sanoi, että tämä on heidän firmansa käytäntö.  Ei voi muuta tarjota.  Näin se on.

    Miksi hintaero on käytännössä niin suuri.  Mitattavia suureita ovat kalliimpi korjuu ja se, että jatkuvan kasvatuksen puut on hakattava pieninä.  Sitten on markkinoiden vaikutus.  Sahojen kysyntä vaihtelee.  Jos puut pitäisi hakata jatkuvan kasvatuksen metsistä, tarvittaisiin enemmän motoja.  Nyt voidaan kiiretilanteessa hakata vain aukkoja ja tehdä joskus toiste harvennuksia.  Voidaan myös tehdä niin, että sekametsästä hakataan vain kuuset tai männyt, jos toista puulajia olisi muuten tulossa liikaa.  Markkina käyttäytyy rationaalisesti ja sahan kannalta arvokkaammasta tavarasta maksetaan enemmän.

    Yksinkertaisia asioita.  Kuten totesin, niin hakkuutapojen vertailussa uudistus on ilmaista.  Josku jopa jää rahaa.

    Rukopiikki 22.3.2021, 13:27

    Tilanne ei ole vesien kannalta ihan niin kaunis mitä A tuossa satunnaiseen tutkimukseen viitaten kertoo. Pohjoisen suuret joet ovat olleet päivittäisen tarkkailuni alla ja kyllä niiden veden laatu on vielä 2000-luvulla koko ajan vain huonontunut. Oulun ja Lapin läänien alueella käytetään yleisesti maanmuokkauksessa ojitusmätästystä mistä tulee suuret vesistöpäästöt. Se on erikoista että suuretkin hakatut alueet ojitetaan ja muokataan ilman minkäänlaista vesiensuojelun suunnittelua. Ojitussuunnitelmissa on sentään jotain vesiensuojelurakenteita, mutta muokkausalueille ei ole mitään suunnitelmia ja urakoitsijat tekevät ne mielensä mukaan ja mahdollisimman nopeasti. Taksat kun ovat mitä ovat.

    A.Jalkanen 22.3.2021, 13:59

    Rukopiikki, kiitos täsmennyksestä. Käytäntö ei ole aina sitä mitä pitäisi.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 19 20 21 … 1 281 1 282 1 283