AJ: Äkkiä tuohon on vaikea laittaa, mutta minusta selvä jako on siinä, jos taimettuu tai ei taimetu, tai jos on edelleen kasvatettavaa tai ei ole enää edelleen kasvatettavaa. Mennään metsänhoidollisesti sen mukaan, mutta tarvitseeko niitä käytännon toiminnassa ja metsälaissa eriyttää. Voitaisiin edetä ikäänkuin samalla sopimuksella ja samassa metsässä, tehtäisiin sitä mitä vastaan tulee?

Tietenkin tuo kustannuspuolen välttely ja joutoalueet. Ettei vaan ole porsaanreikä, sen metsälaki sallii tällä hetkellä, mutta onhan se kriteeristöllä korjattavissa. Mitä tarkoitetaan edelleen kasvatettavalla metsällä ja edelleen kasvatettavalla taimistolla. Mitä niiltä vaaditaan. Välttämättä lakirajoille hakkuut, jos eivät uudistu tai 40 v. alikasvokset eivät sitä ole.

Kova hinku esittää jk ainoana ja parhaana menetelmänä on ollut erään sitä markkinoivan firman esityksissä . Osin siksi kiinnostuin aikoinaan niistä kannattavuuslaskelmien muodossa tehdyistä vertailuista.   Puun tuottamisen maksimaalisuus ei ole päämäärä mutta se liittyy myös metsän tuottoon ja kannattavuuteen .   Kun keskikasvu/kiertoaika laskee liian paljon, niin arvokasvulisä ei riitä kompensoimaan menetettyä tuottoa.

Luontainen uudistaminen on hyvä juttu siellä missä se toimii, samoin järkevä kustannusten säästäminen viljelyssä .  Pienaukot ei ole paras tapa luont. uudistamisessa ainakaan metsän tuoton ja kannattavuuden kannalta. Kokonaan kustannukseton metsänkasvatus olisi hyvä asia sekin , jos olisi mahdollista mutta kun yleensä ei ole ilman merkittävää tappiota .

RR: ”Miksi joillakin on niin kova hinku etsiä vastausta kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta? Jokainen taloudesta edes jotakin ymmärtävä käsittää, että yhtä vastausta esim. taloudellisesta syystä ei yksinkertaisesti ole.”

Sanopa se. Kun juuri saatiin metsälaki, jossa omistajalla on valinnan vapaus, miksi tämä valinnan vapaus on tarvetta kumota. Aluksi tosin julkisen omistajuuden osalta, mutta seuraava askel on yksityinen omistus, jos yhteiskunta siihen mahdollisuuden antaa.

Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä monet asiantuntijatkin ovat sanoneet, että jatkuvaan kasvatukseen liittyy paljon kysymyksia, joihin ei ole vastauksia. Käytännössä tiedetään, että mm. metsän uudistumiseen liittyy suuria riskejä. Jo 1800-luvulla tiedettiin, että harsintahakkaus on vaativa menetelmä, joka soveltuu lähinnä Keski-Eurooppaan, jossa puulajit ja valon tulokulma poikkeavat meikäläisestä ja avohakkuulla saadaan metsä uudistettua. Eikä tässä ole edes kyse mistään määrämittaharsinnasta, vaan siitä, mikä on nyt keksitty uudestaan uudella nimellä.

Silti joillain on tarvetta kieltää vaihtoehtoinen menetelmä ja pakottaa julkisen sektorin metsätalous tuohon tuntemattomuuteen. Eikö olekin sairasta?

Puukin oletus  kasvun pudotuk sesta  silloin kun  luston kasvu  yli 8mm / v  on suuresti liioiteltu  (liite, vanha kuva) .  Oikealla eri-ikämetsän ”luomuhoidolla” on mahdollista parempaakin.  Mittailin tasmanialaista  mäntykiekkoa niin siinä lustot oli peukaloni paksuisia.. Jotta hoitotoimiin taas kunhan kesä lämpiää!

”Timo  kuitenkaan (enää?) tunnustautunut jatkuvan kasvatuksen harjoittajaksi vaan sanoi, että pitää toimia tilanteen mukaan ja kertoi esimerkkinä tehneensä siemenpuuhakkuun ja äestyksen.”

Viimeksi(3 vuotta sitten) kun Timo Kujalan Arvometsä teki täällä United Bankersin rahaston metsätiloille harsinta/jatkuvan kasvatuksen hakkuita,kertoi työnjohtaja että firman toinen omistaja ,professori Timo Pukkala,oli ankarasti kieltänyt siemenpuuasentoon hakkaamisen. Ei sopinut jatkuvan kasvatuksen ideologiaan.Hakkuutekniikassa oli semmoinen yksityiskohta (eräässä lehtijutussa mainittu,ei tämä työnjohtaja) että harvesterikouralla ruopaistiin ohimennen maata jolloin syntyisi taimettumista parantavia laikkuja.

Nyt myrskyn jäljiltä kaikki silloin harsitut kuviot uudistettiin hakkaamalla siemenpuuasentoon ja varmuuden vuoksi äestettiin.Ei siis enää luotettu harvesterikouralla ruopimiseen.

Pukkalan oppeja kolme vuotta sitten oli myös että rinnankorkeudelta alle 15-senttisiin puihin ei harvesterilla kosketa.Nyt tekivät kaikki rästissä olevat ensiharvennukset ihan normaalisti.

Tämä kertoo siitä että jääräpäisinkin jatkuvan kasvatuksen professori voi oppia jotain uutta.Eli että jaksollinen rulaa.