› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 18 19 20 … 1 281 1 282 1 283

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 22.3.2021, 09:22

    Minä ymmärrän hakkuussa jätettävän jk-puuston investoinniksi, jolle puuston kasvu on korkoa. Samaan tapaan kuin maanmuokkaus ja istutus on investointi. On päätettävä, kumpaan investoi, jätettävään puustoon vai uudistamiseen. Jos katson että metsänuudistamisinvestointi ei kannata omalla korkovaatimuksellani, sitten teen jk-hakkuun. Jotta voisin valita valistuneesti, minun pitäisi lisäksi tietää paljonko tuleva puuston kasvu tuo tuottoa jäävälle puustolle.

    Laskelma ei ole missään mielessä tarkka, koska emme pysty ennustamaan tulevaisuutta tarkasti, mutta voimme olettaa että uudistuminen tapahtuu varmemmin (on pienempi epäonnistumisriski) kun tehdään uudistamisinvestointi.

    Puuki 22.3.2021, 09:23

    Pystyyn jäävälle puustolle pitää laskea korkokulut jk:n metsissä.  Silloin se on puustopääoman kulua eikä tuottoa.  Tasaikäsessä päätehakkuussa sama puusto näkyy tietysti tulona .

    Käytännössä se näkyy niin, että vertailussa tasaikäsen metsän tulo vuonna 0 on paremman yksikköhinnan ja suuremman hakkuusaannon hinnan verran parempi kuin jk:n metsän tapauksessa.    Jk:n jäävän puuston tuottoa syntyy vasta seuraavassa harsinnassa 1. kerran.

    Perko 22.3.2021, 09:42

     

    Tuo nykyinen hallitseva menettely on kuin entisen Neukkujen kaupan jonot tai nykyinen Venäjän tulli. Se on jatkuvaa odotusta moneen kertaan.

    Virtaus tuotanto näkyy Vantaan lentoasemalla. Kaikki toimenpiteet ( kasvu ) toimii samanaikaisesti. Ei katkaista jokaiselle koneelle erikseen toimintaa ja tyhjennetä vastaanottoa.

    Ihan ensten on ymmärrettävä laadukkaiden tuotteiden tai palveluiden tuottaminen. Olen melko varma, että tässä ei ole Annelille mitään uutta.  Kerron kuitenkin.
    Toiminnassa pyritään siihen, että jokainen hakkuu (~ 60 € / m3 ) on tuottava, hoito parantaa jäljellejäävään puustoon arvokasvua ja hukkatyön määrä minimoidaan.
    Havaittuihin ongelmiin ( laho, hirvi ym.) tulee puuttua välittömästi, ja ne tulisi nähdä tilaisuuksina kehittää laatua, tehokkuutta. Valmiin tuotteen varastojen minimointi vähentää vahinkojen mahdollisuutta ( myrskyt, tuholaiset) ja antaa tilaa nostaa ( taimilla) virtausta.

    Toimintatapojen kehittäminen edellyttää tuotannon
    virtauttamista. Tällä tavoitellaan sitä, että tuotteet valmistetaan nopeasti valmiiksi, välittömän tarpeen mukaan. Toiminnan virtauttaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että nykyinen työvaihe on valmis tarjoamaan seuraavalle työvaiheelle sen tarvitseman tuotteen/osakokoonpanon/komponentin mahdollisimman nopeasti, kun seuraava vaihe on valmis vastaanottamaan sen, jotta tuotantolinjan virtaus on yhtenäistä eikä synny turhaa odottamista ( arvokasvu on jatkuvaa joka hehtaarilla eikä odota 50 vuotta) parhaan hinnan oleville tuotteille.

    Eri-ikäisyys pienentää keskeneräisen ( riukujen) tuotannon määrää ja ehkäistä hukkaa. Tasaisen tuotannon suoria etuja ovat: käytössä olevien resurssien kuormituksen tasoittuminen, varastointitarpeen pienentyminen. Tuotannosta on 90% asiakkaille ja 300% arvokkaampaa ainetta kuin ennen.
    Menetelmän koneistus on hallittavissa ja tuottavassa toiminnassa.

    Nykyinen riukujen keräys on tappiollista virheiden korjausta.  Lue;  Aarrelehti ”Osaran aukot” niihin oli haudattu noin 10 000 e.-” leiviskää” joka hehtaarille.  Muuallakaan metsä business ei oo kovin tuottoisa.

     

    A.Jalkanen 22.3.2021, 09:59

    Voi sen noinkin nähdä, Perko. Voi nähdä myös niin, että jaksollisessa mallissa eri kehitysvaiheen puut ovat eri kuvioilla, kun taas jatkuvassa mallissa ne ovat samalla kuviolla. Siinä Puuki on kyllä oikeassa, että jatkuvassa mallissa alkuinvestointi on itse asiassa suurempi kuin jatkuvassa mallissa, mutta samoin myös kasvu eli tuotto investoinnille on alkuvaiheessa suurempi, kun taas jatkuvassa mallissa tuotto on aluksi huono ja lopussa hyvä.

    Joku pätevä ekonomisti voisi tehdä havainnollistavan laskelman todellisilla kasvuilla, todellisilla kuluilla ja todellisilla kantorahatuloilla. Tähän saakka esitetyistä vakuuttavin on normaalimetsämalliin pohjaava Luken laskelma (jota Markku Remes referoi Savon Sanomissa), joka osoitti että jaksollinen malli voi olla talousmielessä aivan kilpailukykyinen.

    Puuki 22.3.2021, 10:03

    ”Jatkuvan korjuun”- malli jota Modik oli kait kehunut  kuvaa melko hyvin sitä erästä huonoa puolta jk:n metsissä.  Pitää korjata 4 ha  1 ha:n sijaan jotta saadaan sama puumäärä kerättyä.  Ei sovi oikein hyvin nykyajan usein  huonoihin korjuuolosuhteisiin. Lisää helposti maaperä- ja puustovaurioita joita pitäisi pystyä vähentämään eikä lisäämään  entistä harvemmilla korjuukerroilla/ kiertoaika.     Pitää olla mieluusti talvikeli ja vähän pakkasta(~ nollakeli) jotta jäävä puusto ja maasto säilyy ehjänä.   Samat ongelmat voi olla tasaikäisen harvennuksella mutta jk:ssa ne korostuu.     Jos ja kun esim. pienaukon taimikon kasvu on 1/3-osan hitaampaa kuin norm. kokoisessa aukossa, niin se vie kannattavuutta.   Ei kierto ole useinkaan niin nopea kuin mainostetaan : jk;n kestokoealoilla kesti keskimäärin yli 40 vuotta taimilla saavuttaa rk-mitta.  Aukolla hyvät paakkutaimet kasvaa siihen pituuteen muutamassa vuodessa.  Se tasoittaa tilannetta maisemametsän ja talousmetsän kasvatuksen välillä.

    Timppa 22.3.2021, 10:07

    Eihän metsän uudistaminen maksa Pohjois-Suomea lukuunottamatta yleensä mitään.  Kuten jokaisen pitäisi tietää, sillä päätehakkuun ja jatkuvan kasvatuksen hakkuun puiden hintaerolla katetaan normaalisti kaikki uudistus- ja taimikon hoitokulut.  Siis metsästä hoitotoimenpidenkin jälkeen  saadaan uudistushakkuussa keskimäärin vähintään sama tulo kuin samasta määrästä jatkuvan kasvatuksen puuta.

    Ratkaisevaa on vain se miten metsä hakkuun jälkeen kehittyy.  Siis paraneeko kasvu uudistamisen jälkeen  paremman siemenaineksen ja kasvatusmenetelmän ansiosta vai taantuuko jatkuvassa kasvatuksessa, koska kasvamaan jää vain heikommat yksilöt.  Valinnan pitäisi olla itsestään selvä.  Tästähän olen lukuisia kertoja kirjoittanut.  Ei tarvitse arpoa mitään korkoja.  Korkokanta ei vaikuta vertailuun.

     

     

     

    Rukopiikki 22.3.2021, 10:20

    Jakuva kasvatus ja yläharvennus toimii kyllä sopivilla paikoilla jonkun aikaa mainiosti. Maanmuokkausta tulisi pyrkiä vähentämään koska maamme vesistöt on jo sotkettu todella huonoon tilaan. Ero on selkeä verrattuna vaikkapa Ruotsiin missä on puhtaat vedet Suomeen verrattuna. Ruotsissa on ylevämmät maat mutta ei siellä juuri alavien maiden soitakaan ole ojitettu. Ei läheskään siinä mitassa kuin Suomessa. Ero näkyy jo selkeästi riippuen kummalla puolen Torniojokea liikkuu. Jos on paljon ojaa metsässä niin tietää että Suomen puolella ollaan mikäli olisi sokkona metsään viety.

    Puuki 22.3.2021, 10:25

    Korkojen mukaan ottaminen on järkevää, jos rahalla on korkoa olemassa. Joko lainan  korkona tai vaihtoehtoisen sijoituksen tuottona.  Sitten pitää ottaa huomioon myös mm. riskikerroin joka on metsäpuolella NNA-laskelmissa ollut yleensä 0,5 %-yksikköä.  Korkotaso vaikuttaa melko paljon mutta ei ole ollenkaan ainut tärkeä tekijä paletissa.

    A.Jalkanen 22.3.2021, 10:42

    Korko on aina olemassa jossain päin maailmaa, vaikka joidenkin ajatuksissa ei olisikaan. Koron huomioimista vaikeuttaa se että se ehtii muuttua monta kertaa puun kiertoajan kuluessa.

    Timppa 22.3.2021, 10:43

    Perko. Jk-metsän puun kasvaminen tukkipuuksi kestää kauemmin kuin avohakkuulle istutetun puun, eli odotusaika on siinä pitempi. Miksi? Koska jk-metsän puu ei hyödy parhaista mahdollisista perintötekijöistä eikä maanmuokkauksesta eikä hyvästä valoilmastosta.

    Tärkein selittävä tekijä lienee kuitenkin jäävän puuston kilpailu etenkin kuusikoissa.  Metla oli tutkinut Pieksämäellä mäntyjen ympäröimien kuusten kasvua verrattuna kuusten ympäröimien kuusten kasvuun.  Tutkimuksessa todettiin, että 15-vuotiaat mäntyjen ympäröimät kuuset olivat keskimäärin 3-metrisiä kun kuusten ympäröimät vastaavasti vain 2-metrisiä.  Männyillä ei vastaavaa eroa huomattu. (Wettenranta  Metsätieteen aikakauskirja 1/2000)  Luullakseni tärkein selittävä tekijä ilmiössä on se, että pintajuurisilla kuusilla kilpailevat yksilöt ovat kauempana, koska paalujuuriset männyt tunkevat juuristonsa syvemmälle.  Valolla ei noin pienessä taimikossa liene merkitystä.

    Sama ilmiö on havaittavissa varhaisperkauksessakin.  Kun runsaasti vettä haihduttava ja ravinteita käyttävä pusikko raivataan, niin joskus tuntuu, että havupuut suorastaan ponnahtavat kasvamaan lisää vaikka valaistussuhteet eivät muutu oleellisesti.

    Kyllä ainakin jotkut professorit ovat neuvoneet aloittamaan jatkuvan kasvatuksen oli metsän tila mikä tahansa.  Tapasin kerran metsäretkellä joutsalaisen metsänomistajan, jonka metsiin Arvometsä oli tällaista tarjonnut.  Kerranhan oli Ylellä 1/2-seitsemän ohjelmassa Arvometsän ”mainos” kuinka lohjalaisesta päätehakkuukuusikosta voisi tehdä kannattavan jatkuvan kasvatuksen metsän.

    Syksyllä 2018 oli Kotiliedessä koko aukea Arvometsän jatkuvan kasvatuksen hehkutusta.

    Eikös Arvometsän hallituksessa ole eräs Joensuun Ylipiston metsäalan professori?

    Epäilemättä käydään kovaa mielipidevaikuttamista monilla muillakin tavoilla.  Saattaahan olla, että siihen Porvoon naispappiin, jonka kirjoitukseen Kirkko ja Kaupunki-lehdessä vastasin, on vaikutettu.  Luulisin, että nimenomaan naisia valitaankin vaikuttamisen kohteiksi.

     

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 18 19 20 … 1 281 1 282 1 283