› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 17 18 19 … 1 281 1 282 1 283

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 21.3.2021, 15:19

    EDIT

    Jovain 21.3.2021, 18:46

    Timppa: ”Suomen korkeatasoisella metsän tutkimuksella on siihen hyvä vastaus. Ei kaikkea hyvää lupaavilla ja joskus jopa omaa bisnestään edistävillä väärillä profeetoilla”.

    Ei pidä luulla, että professorit edistävät omaa bisnestään tai käyttävät metsähoitoa hyväkseen. Ei pidä epäillä myöskään tutkimusta tai käytännön toimintaa, jos ovat mukana. On kestävää ja heillä on esittää vastaavia tuloksia.

    Se, että metsälakia käytetään hyväksi, ei tule vääriltä profeetoilta, ei myöskään metsähoidon paremmuudesta, vaan metsälain sallimissa rajoissa.

    Perko 21.3.2021, 19:32

    Täällä on metsään perehtyneitä ja myös  tohtoriksi väitelleitä joilla on oikeaa tietoa myös optimoidusta metsän tulosta.  Pelkästään hokeminen kasvusta  ”Osaran -aukoista” tai valtakunnallisista milj. -kuutioista  ei lämmitä jos odotus ajat ovat 50- 80 vuotta. Se  tyhmyys  Timpalla ja muilla vielä ettei ymmärrä kuvastakaan, millainen monikerroksinen metsä on.   Puuki on kai taulukkoonsa laittanut nopean kierron kertoimen.

    Evakonpoika 21.3.2021, 20:07

    Jatkuvaan kasvatukseen ei uskonut itse Erkkikään osaomistamallaan/vaiku-

    tuspiirissään olleella tilalla.Tilalla maantienlaitaa ja hiihtolatua molempia

    runsas kilometri,joten hoitomenetelmät olivat paikallisten nähtävillä.Kaista-

    lehakkuita kerrottiin uudistukseen käytetyn.Älä tee niinkuin itse teen vaan

    niinkuin sanon.Meppi Modig pani vielä paremmaksi ja kehoitti siirtymään

    jatkuvaan korjuuseen.Sillä lailla.

    Kurki 21.3.2021, 20:18

    Pelkästään hokeminen kasvusta ”Osaran -aukoista” tai valtakunnallisista milj. -kuutioista ei lämmitä jos odotus ajat ovat 50- 80 vuotta.

    Osaran aukeat pitää suhteuttaa valtion metsien pinta-alaan ja se tieto maiden muokkauksella saavutetusta kasvusta kyllä lämmittää mieltä.

    Metsänomistaja tuskin laittaa kerralla kaikkea 100 ha kumoon, vaan uudistaa 1-3 ha vuosittain, jolloin tulovirta on tasaista eikä tuloja tarvitse odotella 50..80 vuotta.

    Timppa 21.3.2021, 20:53

    Ei pidä luulla, että professorit edistävät omaa bisnestään tai käyttävät metsähoitoa hyväkseen.

    Kyllä minä olen sitä mieltä, että Joensuun yliopiston professori edistää bisnestään  ollessaan jatkuvan kasvatuksen suunnittelua markkinoivan yrotyksen hallituksessa.  Ihme. että tuollainen sivutoimi sallitaan.

    A.Jalkanen 21.3.2021, 21:07

    Perko. Jk-metsän puun kasvaminen tukkipuuksi kestää kauemmin kuin avohakkuulle istutetun puun, eli odotusaika on siinä pitempi. Miksi? Koska jk-metsän puu ei hyödy parhaista mahdollisista perintötekijöistä eikä maanmuokkauksesta eikä hyvästä valoilmastosta.

    nuori isäntä 21.3.2021, 21:16

    En kyllä ymmärrä Perkon logiikkaa. Ehkä se on jotain uutta vihreää matematiikkaa. Jos vuotuinen uudistusala on 0,8-1,5% tilan kokonaisalasta niin miten ihmeessa niitä tuloja odotellaan 50-80 vuotta?

    Puuki 22.3.2021, 06:39

    Mitään ”nopean kierron kerrointa” ei erikseen tarvita.  Lyhyempään kiertoaikaan riittää parantunut puun kasvu taimesta lähtien ja oikea-aikaiset mh:n toim. piteet.

    Kasvutaulukoista ekstrapoloimalla sain kasvut ja hakkuuajankohdat exeltaulukkoon.  (Myöhemmin tarkistin kasvut Mottiohjelmalla ; eroa ei ollut käytännössä yhtään ( keskikasvu 6,65 / 6,64 m³/ha/v) . )    Jk:n vastaavat arvot sain mm. aikaisemmista kasvututkimuksista ja Pukkalan julkaisemista esityksistä .     Prosenttilaskelmilla voidaan helposti manipuloida lopputulosta , jos niin halutaan.   Jos jätetään esim. muutamia alkuvaiheen menoja pois ( esim. th- ja puustopääoman kulut) , niin saadaan ihan erilainen tulos.  Tai jos esim. uudistuskuluissa voidaan säästää sopivasti , niin NNA -laskelman tulos muuttuu silloinkin .

    Metsänkasvatuksen tulosta voidaan arvioida kassavirtaperiaatteella tai sitten NNA-laskelmilla (Jota vastaa yhtä hyvin myös korkokorolle laskenta vaikka se ei olekaan ”virallinen menetelmä”) .   Molemmilla tavoilla on aina tilanteen mukaan omat etunsa .  Pääasia on että tietää mitä on laskemassa ja mitkä on reunaehdot ; pitääkö edes suunnilleen paikansa myös käytännössä. (Esim. onko lähtötilanteessa järkevää/mahdollista tehdä harsinta/ tai jokin muu hakkuu kasvupaikan, kasvatettavan metsän tilan tai jonkin muun muuttujan takia).

     

    Jovain 22.3.2021, 07:25

    Ei pidä opettaa, että professorit neuvovat avaamaan tuottamattomia metsän pohjia, jotka taimettuvat tai metsä alkaa uusiutumaan. Toista se on bisnesmiehillä, puut pinoon ja raiskiot kasvamaan. Onhan tuo aika paksua, puolustellaan hyvällä metsänhoidolla ja ei huomata, ei haluta huomata metsien hävittämistä. Tehdään jk raiskioita kaikissa metsän kehitysvaiheissa, jopa ensiharvennuksella harsitaan, jätetään riukumetsä lihomaan. Kun pitäisi metsän tulevan kehityksen kannalta metsän parhaat puut jättää kasvamaan.   Puuki tuo alkuvaiheen puustopääoma ei ole kulu vaan pääoman tuotto.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 17 18 19 … 1 281 1 282 1 283