› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 16 17 18 … 1 281 1 282 1 283

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 21.3.2021, 10:54

    Tunnen harsitut metsät hyvin. Niitä kun oli omissakin metsissä ennen paljon. Jos sieltä meinaa kahdenkymmenen vuoden välein tukkisatoa keräillä, niin äkkiä käy niin, että kovin isoja tukkeja sieltä ei keräillä.

    reservuaari-indeksi 21.3.2021, 11:30

    Toivottavasti nuo varmaankin huumoriksi tarkoitetut viestit menevät perille jonkin srk:n valtuustoon (tms.) ja saavat aikaan ansaitsemansa hyväntahtoisen hymähdyksen tai edes puolittaisen hymynkareen edes yhdessä päätöselimen jäsenessä.

    SRK:n metsätilanteita en tunne ollenkaan. Sen sijaan radion annoin itselleni kertoa, että Pohjois-Karjalan läänin kuntien kokonaismetsätulot vuodessa ovat 2,5 milj. €. Kuvitellaan, että ne menisisvät tasan n. 10 kunnan kesken. Jokainen, joka kuntataloudesta jotain tietää, ymmärtää 250 k€:n merkityksen (oik. merkityksettömyyden). On lähes yhdentekevää, tekeekö nuo metsissään aukkoa vai harsintaa, karsintaa vai harvennusta.

    Vai tekevätkö metsilleen yhtään mitään. Siellä taitaa olla isompia kysymyksiä mietittävänä kun ikäpyramidi ei kärjellään pysy pystyssä ja hyväkuntoisimmat juoksee toisiaan taklaten viimeisiin etelänjuniin. Taitaa  ne piruntorjujakerhot olla kohta samojen perimmäisten kysymysten äärellä.

    Tepska

     

     

    Jovain 21.3.2021, 12:14

    Niinköhän proffien lähtökohta on metsien hävittäminen, sitä on syytä epäillä. Eikähän jk siinä kuin muu metsänhoito lähde kestävältä pohjalta, ei hyväksi käytöstä. Sillä taas on aika vähän tekemistä metsänhoidon ihanteiden kanssa, on oma keskustelunsa.

    Puuki 21.3.2021, 12:22

    Pohj. -Karjalan maapinta-ala on n. 1, 78 milj ha .  Jos siitä olisi metsää ~ 80 % (on melko metsäinen maakunta)  , niin metsäpinta-ala olisi n. 1,4 milj ha.  Keskikasvu Suomessa on n. 4,3 m³/v/ha,  ja P-K:ssa voisi olettaa sen olevan suunnilleen saman.  Vuosikasvu  olisi n. 6 milj. m³.  Siitä 70 % voisi olla todellinen myyntimäärä/v.  = 4,2 milj. m³  .  ~ 38 milj.   €  kuitupuun kantohinnat + tukkipuun 117 milj. € .   Yhteensä n. 155 milj. € .

    Mikä radio ohjelma on kertonut resindeksille P-K:n kantorahoista ?  On tainnut olla joku Tiltu äänessä tai kuuntelijan korvissa paljon vaikkua . Ei ole uskottavaa, että kantorahatulot olisi vain 1,80 € /ha /v.

    Yksityisten metsien myyntiveroistakin (ja kunnallisveroissa työpalkoista tulee verotuloja kunnille)   valtio jotain palauttaa kunnille.  Ei tosin yhtä paljon kuin aiemmin joten siitäkin syystä muut valtion osuudet pitäisi olla suurempia kuin nykysin ovat.

    reservuaari-indeksi 21.3.2021, 12:25

    ”Pohjois-Karjalan läänin kuntien kokonaismetsätulot vuodessa ovat 2,5 milj. €.”

    #kunta
    #kunnan omistama metsä
    #esim. Ilomantsin kunnan omistuksessa oleva metsä

     

    pohjois-karjala.fi/documents/33565/34097/Mets%c3%a4biotalouden+nykytila.pdf/98a7bf70-e18e-48f6-4f50-7e3de4e1656c

    ”…metsäpinta-alasta noin 56 %
    on yksityisessä omistuksessa (kuva 1). Yksityisessä omistuksessa olevan metsätilan keskipinta-ala on noin
    32 ha. Valtion omistamia metsiä on noin 19 % ja yhtiöiden omistamia metsiä noin 21 % metsäpinta-alasta;
    valtio ja metsäteollisuusyritykset ovatkin merkittäviä metsänomistajia Pohjois-Karjalassa. Noin 4 %
    metsistä on muiden omistajien/omistajaryhmien (esim. kunnat, seurakunnat ja yhteismetsät) hallussa…”

    Visakallo 21.3.2021, 12:51

    EDIT Puunmyyntitulot ovat merkittävä lisä seurakuntien ja kuntien talouteen. Jos niitä ei olisi käytettävissä, olisi veroja korotettava ja toimintoja karsittava entisestään. Tätä on suurissa kasvukeskuksissa vaikea joidenkin hahmottaa.

    Rukopiikki 21.3.2021, 13:31

    Mielestäni kunnat voisivat lahjoittaa metsätulot suoraan Italiaan, Kreikkaan ja Espanjaan, koska meillä on varaa ja meitä pidettäisiin sitten kivoina ihmisinä Italiassakin jos reissaamme sielläpäin.

    Visakallo 21.3.2021, 13:36

    Italian matkailumainos Suomessa koronan jälkeen: ” Tule Italiaan, rahasi ovat jo täällä!”

    Jovain 21.3.2021, 13:47

    Voihan sen kirjata vaikka metsälakiin, kun kirkon teologia näyttää riittävän perusteluksi.

    Rane 21.3.2021, 13:57

    Ehkäpä seurakunnat ja kunnat voisivat optimoida marjantuotantoa metsissään.Linkin pro gradussa on laskeskeltu eri vaihtoehtoja Pukkalan tietokoneohjelmalla.Mielenkiintoista tässä on lähtöoletukset joilla saadaan marjojen kasvattamiselle jotain arvoa.

    Esim.mustikalle on laitettu hinnaksi 3e/kg.Keruukustannukseksi 1,5e/kg ja matkakustannukseksi 0,5e/kg.Eli itse marjan arvoksi tulisi 1 e/kg.

    Kuinka moni metsänomistaja voi tunnustaa että joku poimija on käynyt maksamassa euron kilolta poimimistaan marjoista?Todellisuudessa metsämarjojen arvo on nolla,marjakilon hinta on poimintapalkkaa.

    Muutenkin koko gradu on puuta heinää.Jokamiehenoikeuden vallitessa taloudellinen optimi on kun tähtää metsätalouden maksimointiin ja poimii marjat sitten vaikka naapurin metsästä.

    Tämä nyt esimerkkinä miten  tietokoneohjelmilla saa sopivan tuloksen kun näppäilee sopivat lähtötiedot.

    urn_nbn_fi_uef-20150881.pdf

     

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 12,822)
1 2 3 … 16 17 18 … 1 281 1 282 1 283