Alaharventaen hoidetun metsän puusto on päätehakkuussa huomattavasti järeämpää mitä jatkuvassa harsinnassa poistettavat puut. Tämähän vaikuttaa suoraan tukin sahauksen kannattavuutta heikentävästi ja siten on omiaan pitämään tukin hintaa alhaisena.

Pitääkö tämä ymmärtää niin, että suurempia tukkeja sahattaessa kannattavuus sahalla olisi huonompi kuin pienempiä sahattaessa?

EDIT

Näin se on ymmärrettävä, metsälaki sallii jk raiskiot. Ettei vaan harsintajulkilausumalla ole käyttöä tälläkin hetkellä. Metsäkeskukset seuraavat metsien käyttöä, aktiivisesti tehdään myös tutkimusta. Eiköhän edelleen ole tarvetta paneutua aiheeseen ja nimenomaan metsien luontaisen uusiutumisen ja luontaisen uudistamisen näkökulmasta. Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, miten paljon jk korttia käytetään hyväksi metsien hävittämisessä, metsätila ja puukaupassa.

Papin kirjoitukseen vastasin:

Raamatussa varoitetaan vääristä profeetoista. Onkohan kirjoittaja kuunnellut heitä metsäasioissa? Kommentoin jo Erkki Lähteen kirjoitusta, mutta tässä vielä lisää.
Jeesuksen vertaus leivisköistä, jotka isäntä jätti palvelijoilleen, sopinee myös metsänkasvatukseen. Hän korosti, että hyvä palvelija huolehtii isäntänsä omaisuuden kasvamisesta. Eikö myös meidän pitäisi huolehtia yhteisen omaisuutemme, metsien, kasvun lisääntymisestä ei suinkaan vähenemisestä.
Itse tunnen erään keskisuomalaisen suuren metsätilan historian. Sen metsät olivat vuoteen 1933 mennessä lähes hävitetty sellaisella hakkuutavalla, jota Erkki Lähde edustaa. Vuonna 1963 siirryttiin uudistamaan metsämme aukkoja tekemällä. Nyt meillä on puuta kolminkertainen määrä vuoteen 1933 verrattuna ja ne kasvavat 70 % enemmän kuin vuonna 1963. Kaikki tämä siitä huolimatta, että hakkaamme metsistämme vuosittain puuta n kymmeneksen siitä, mitä niissä oli 88 vuotta sitten.
Saman suuntainen kasvun ihme on tapahtunut läpi Suomen. Vuodesta 1950 metsiemme kasvu on yli kaksinkertaistunut ja niissä on puuta yli 60 % enemmän.
Mieletäni Kirkon pitää kysyä, että hakkaako ja käsitteleekö metsät nyt niin, että ne kasvavat jatkossa entistä paremmin vai niin, että jälkipolville jää vain muisto hyvin kasvavista metsistä. Suomen korkeatasoisella metsätutkimuksella on siihen kyllä vastaus. Ei kaikkea hyvää lupaavilla ja joskus jopa omaa bisnestään edistävillä väärillä profeetoilla.

Niimpä.