Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 12,822)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Ei ole hyväksyttävää siinäkään mielessä, jos jäävä puusto on elpymiskelvotonta. Se varsinainen kysymys oli, että hakataan liian harvaksi ilman jatkokasvatuksen edellytyksiä. Eli Puukin sanoin: Pitää olla sopiva puusto kullekin alueelle jo valmiina, ja taimien kasvu riittävän hyvä”. Eli on kasvun edellytykset olemassa, ennen kuin mennään lakirajoille ja vapautetaan taimistoja ja nuorta metsää kasvulle. Ei pienakkokaan siinä mielessä, jos uudistumisen edellytyksiä ei ole olemassa.

    Kurki

    Alaharventaen hoidetun metsän puusto on päätehakkuussa huomattavasti järeämpää mitä jatkuvassa harsinnassa poistettavat puut. Tämähän vaikuttaa suoraan tukin sahauksen kannattavuutta heikentävästi ja siten on omiaan pitämään tukin hintaa alhaisena.

    Pitääkö tämä ymmärtää niin, että suurempia tukkeja sahattaessa kannattavuus sahalla olisi huonompi kuin pienempiä sahattaessa?

    Timppa

    Olen kyllä teettänyt muutaman pienaukon harvennuksen yhteydessä kohtiin, joissa oli lähes pelkkää harvaa lahoamisuhassa olevaa koivua.  Tietysti sitten istutettu.  Kyllä ne jotenkin kasvavat.  Toimivat jonkin aikaa riistatiheikköinä .

    Rukopiikki

    EDIT

    Visakallo

    Rukopiikki: ”Harsinnassa kun tukki lähtee päältä heti kun se nippa nappa tietyt mitat täyttää.”

    Heh, montakohan sahaa Suomessa olisi hengissä, jos hakkuuta ja puukauppaa tehtäisiin tuohon tapaan?

    Jovain

    Näin se on ymmärrettävä, metsälaki sallii jk raiskiot. Ettei vaan harsintajulkilausumalla ole käyttöä tälläkin hetkellä. Metsäkeskukset seuraavat metsien käyttöä, aktiivisesti tehdään myös tutkimusta. Eiköhän edelleen ole tarvetta paneutua aiheeseen ja nimenomaan metsien luontaisen uusiutumisen ja luontaisen uudistamisen näkökulmasta. Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, miten paljon jk korttia käytetään hyväksi metsien hävittämisessä, metsätila ja puukaupassa.

    A.Jalkanen

    Timpalla tyhjentävä kommentti 20.3.2021, 16:07.

    Jalostuksella on parannettu paitsi puun kasvua myös laatua. Tämä etu jää jatkuvalta kasvattajalta saamatta. Ei jaksollisessakaan mallissa tarvitse pitää puita ylijäreiksi saakka; mm. Puuki on täällä jaksanut kärsivällisesti muistuttaa, että usein kannattaa hoidetussa männikössä tehdä yksi yläharvennus  ennen päätehakkuuta.

    Timppa

    Papin kirjoitukseen vastasin:

    Raamatussa varoitetaan vääristä profeetoista. Onkohan kirjoittaja kuunnellut heitä metsäasioissa? Kommentoin jo Erkki Lähteen kirjoitusta, mutta tässä vielä lisää.
    Jeesuksen vertaus leivisköistä, jotka isäntä jätti palvelijoilleen, sopinee myös metsänkasvatukseen. Hän korosti, että hyvä palvelija huolehtii isäntänsä omaisuuden kasvamisesta. Eikö myös meidän pitäisi huolehtia yhteisen omaisuutemme, metsien, kasvun lisääntymisestä ei suinkaan vähenemisestä.
    Itse tunnen erään keskisuomalaisen suuren metsätilan historian. Sen metsät olivat vuoteen 1933 mennessä lähes hävitetty sellaisella hakkuutavalla, jota Erkki Lähde edustaa. Vuonna 1963 siirryttiin uudistamaan metsämme aukkoja tekemällä. Nyt meillä on puuta kolminkertainen määrä vuoteen 1933 verrattuna ja ne kasvavat 70 % enemmän kuin vuonna 1963. Kaikki tämä siitä huolimatta, että hakkaamme metsistämme vuosittain puuta n kymmeneksen siitä, mitä niissä oli 88 vuotta sitten.
    Saman suuntainen kasvun ihme on tapahtunut läpi Suomen. Vuodesta 1950 metsiemme kasvu on yli kaksinkertaistunut ja niissä on puuta yli 60 % enemmän.
    Mieletäni Kirkon pitää kysyä, että hakkaako ja käsitteleekö metsät nyt niin, että ne kasvavat jatkossa entistä paremmin vai niin, että jälkipolville jää vain muisto hyvin kasvavista metsistä. Suomen korkeatasoisella metsätutkimuksella on siihen kyllä vastaus. Ei kaikkea hyvää lupaavilla ja joskus jopa omaa bisnestään edistävillä väärillä profeetoilla.

    mehtäukko

    Hyvä kirjoitus,Timppa. Jos papilla on omaatuntoa, tuliset hiilet alkavat lämmittää…

    Rukopiikki

    Niimpä.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 12,822)