Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,301 - 14,310 (kaikkiaan 14,352)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain Jovain

    Outoa keskustelua, nikit keskustelevat keskenään. Sekään ei tunnu riittävän, sotketaan ja ilmeisen epämukavaksi koettu viesti/viestejä on poistettu. Ei ole hyväksyttävää, oiskoon aivopierut tuottavat monenlaista. Harsinnassa poistetut puutkin tuottavat miinustiliä? Voi olla laskennassa, mutta ei ole tunnistettavissa jk metsään?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    No minä luulen, että se Pukkala aiheuttaa hyödyllistä tuhoa pienille kuusentaimille niinkuin itse kertoo, että raivaustarve vähenee mutta ettei joudu selittämään miksi se ennakkoraivauskulu vähennettäisiin niistä hakkuun tuloista. Todellisuudessahan se on investointi kuusentaimiin mitkä on sadan vuoden päästä pienaukkohakkuussa. Perko epäili, että Pukkala ei tiedä millä koneella JK hakkuuta mutta minä uskon, että varsin hyvin tietää. Se on se viimeinen paikka missä haluat olla et joutuisit selittämään miksi se ei olisi sadan vuoden investointi niin murskaat sitten vaikka koneella niitä kuusia harvemmaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vapaassa kasvatuksessa (Pukkalan malli) saa käyttää r-sahaa. Kujala käyttää myös, on itse näin kertonut.

    mehtäukko

    ” ..Harsinnassa poistetut puutkin tuottavat miinustiliä? Voi olla laskennassa, mutta ei ole tunnistettavissa jk metsään..”

    Mitä puuroa Jojovainilta taas kerran. Tyyppi ei siis edes halua puiden järeytymistä, saati poistamisesta metsänhoidon mahdollistamiseksi…!

    Jovain Jovain

    Ennakkoraivaukset sanan varsinaisessa merkityksessä eivät kuulu peitteiseen metsänhoitoon, mutta pois suljettua ei myöskään ole, viljelytoimet ja avohakkuut. Olikohan vahingoksi, jos tutkimus tekee soveltavaa tutkimusta? On määritelty kuusen alikasvosten ikää ja on aiheutettu hyödyllistä tuhoa kuusen taimikoille. Ei varsinaisesti ole tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa, mutta toimivat paremminkin hoitomuodon vastustajien mielikuvituksissa? Niin kuin tuokin väittämä,  lihotettavien puiden poistamisesta jk hakkuissa?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Yhteenhiileenpuhallettavuus on pidettävä kuitenkin tiukasti työ kalu pakissa!

    Suukot ukkelille ja klasiille kuitenkin!

    Leena!

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    considerably larger and longer feld measurements than the corresponding models for CCF.  A recent comprehensive study (Hynynen et  al. 2019) suggests that RF and CCF stands respond differently to cutting treatments, and there are likely differences between RF and CCF stands with respect to the risk of abiotic and biotic damage (Nevalainen 2017). The effects of damage on stand growth have not been considered in detail in fnancial analyses.

    Perkon kirjassakaan ei oteta huomioon tuhoja mitä JK hakkuut tai hakkuita aiheutuu ja kaikki taloudellinen analyysi perustuu Tahvosen tietokonesimulaatioihin lähtökohdista missä mitään haittaa ei synny ja tietokoneella varmasti kaikki taimettuu vaikka taimettumistutkimus sanoo, että heikkoa on. Tahvonen ei ole ollut kirjoittamassa yhtään kirjaa jatkuvan kasvatuksen riskeistä niin ei varmasti niitä myöskään implementoi simulaatioihin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Forest managers in Fennoscandia have little experience of natural regeneration in CCF and therefore often have unrealistic expectations about the speed of regenera-
    tion. In subalpine environments, the speed of regeneration is so slow (for example, due to infrequent seed years) that recruitment does not occur within acceptable times for commercial forest management. Eli metsänhoitajilla Suomessa on epärealistisia kuvitelmia luonnonsiementen tulosta ja taimettumisesta JK:ssa. Ilmeisesti tälle menetelmälle pitäisi antaa enemmän aikaa taimettumiselle, puhutaan varmaan kymmenistä vuosista mikä on hyväksyttävää JK:ssa mutta kaupallisesti puuta tuottavat tuollaisiin taimettumisaikoihin.

    Toivottavasti tämä ilmastopaneeli nyt tosiaan lakkautetaan mahdollisimman pian koska tällaiseen bandwagoniin hyppää mukaan ne, joilla on bisnesvainua JK:n puolella ja poliittista motivointia tulee avohakkuiden rajoittamisesta (vihreät) tai luonnonsuojelusta vaikka näillä asioilla ei olisi hiilinielujen kanssa positiivista vaikutusta. Hiilinielukeppihevosella piti ratsastaa JK talliin mutta Tahvosen simulaatio avohakkuiden suurimmasta hiilensidonnasta tipautti yhden renkaan ja yleinen fakta, että suurin puun kasvu sitoo suurimman määrän hiiltä maaperään, että puutuotteisiin. Onko nieluilla suurempaa kärsivällisyyttä odotella kymmeniä vuosia taimettumista? Ei ole.

    mehtäukko

    ”..metsänhoitajilla Suomessa on epärealistisia..”, joka on myös käytäntö. Täystiheän taimikon saanti jk-hatelon alle heinien ja vesakon jälkeen on hepreaa. Ko ja mä ei semminkään.

    Jovain Jovain

    Eroaako puunsaanti tai hiilinielu metsässä jollain tavalla. Niin väitetään, ainakin peitteinen metsä tuottaa puuta ja nielua koko ajan. Aika ei myöskään voi tulla kysymykseen, jos hoitomuodot tuottavat puuta ja nielua suunnilleen saman verran. On osoitettu myös, että avohakattu alue on päästölähde ja peitteinen on hiiltä sitova. Suurimmillaan ero on n. 50 % peitteisen hyväksi.

Esillä 10 vastausta, 14,301 - 14,310 (kaikkiaan 14,352)