Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,281 - 14,290 (kaikkiaan 14,295)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • siniluoto

    JK ja jatkuvat korjuuvauriot ovat ajokoneiden ja motojen aiheutumia.

    moto kaataa puut aina metsään päin ja ajokone leimaa ajouran vieruspuut.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko hyvä.

    Kuten on aiemminkin keskusteltu, myös se puusto joka on kasvanut 30 tai 40 vuodessa avohakkuualalle on tuloa. Ainakin ensiharvennus tehdään jo tuona aikana; etelässä tehdään jo toinenkin harvennus, ja koivulla kenties päätehakkuukin.

    Myös se raha joka saatiin avohakkuusta vuonna 0 voidaan sijoittaa ja on tuloa, ei vain jatkuvan harvennuksen tulo.

    mehtäukko

    Mistä @siniluoto on tullut tuollaisiin yksi-oikoisiin päätelmiin?

    Perko

      A J ; se raha joka saatiin avohakkuusta vuonna 0 voidaan…    Rahaa on ooteltu varsin pitkää, ja sen sijoitukset on muu  juttu.  Osuuskaupan ABC  aseman tuottavuus on 15 vuoden ajalle arvioitu, ja suljetaan jos ei seuraava jakso näytä riittävälle. Ubm  sellutehdas on ajastettu myös ja voidaan sulkea.   Se jos haluaa vaikka 150 vuotista  virutusta tuloihin niin kaikkeen on mahdollista.  Kaupankäynti tulos on myös metsä business: tä ja nopeus on voittaja siinäkin.  Miun yks’ oppiaineeni on ollut osata ajan vaikutus massaan ja energiaan  ( sopii myös rahaan )!

    Jovain Jovain

    Laskenta voi lähteä siitä, että vakiintuneen jk metsän tuottoa verrataan vakiintuneen jaksottaisen metsän tuottoon. Vastaavaa vertailukelpoista tulosta ei saada, jos verrataan jk metsän perustamista jaksottaiseen metsään ja verrataan näitä tuloksia, joka sekin voi onnistuessaan antaa hyvän tuloksen. Hyvinkin 30-60 vuoden tuoton odottelu jaksottaisessa on hoitomuotoon kuuluvaa. Keskiverto metsissä ja alemman tuoton metsissä on hyvinkin aikaan kuuluvaa. Uuudistamiseen on investoitu, on hoitovaihe kuluineen ja maksetaan tukea. Ensiharvennuksia on perusteltu tuottamattoman hoitovaiheen tukena.

    konstapylkkerö2

    Tottakai tulokset pitää laskea aina tilanteen mukaan todellisista tuloista. Silloin useimmiten pitää laskea myös vaihtoehtoisen sijoituskohteen tuotto . Ei ole mitään järkeä laskea muka edellisen puusukupolven tuloihin realisoituvia tuloja.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Jovain, lasketaanko JK tuloille metsänulkopuolista korkoa niinkuin Perko esittää?

    konstapylkkerö2

    Jk-firmojen suosima tuottojen laskenta yrittää häivyttää todelliset tuottoerot jotta jk saataisiin näyttämään tuottoisammalta kuin se on.

    Perko

    Jos Suomen metsät halutaan pitää kannattavina ja elinvoimaisina, jatkuvan kasvatuksen edut ovat selviä. Se tuottaa rahaa nopeammin, tasaisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteiset avohakkuut. Metsänomistajien kannattaa harkita tarkasti, haluavatko he sitoa rahansa vuosikymmeniksi miinuskorolla vai saada säännöllisempää tuottoa kestävällä tavalla. Valtakunnallisesti tämä vaatisi metsäpolitiikassa muutosta, jotta jatkuvan kasvatuksen edut saisivat enemmän  hyödynnettyä  yhteiskuntaan. Tulevaisuuden metsätalous voi olla sekä tuottoisa että kestävä – jos vain uusio – muutoskoulutus tuottaa  uusia tapoja.

    Myynnistä saadut tulot ovat vapaasti käytettäviä, niistä ei veloiteta aukkoon sijoitettuja menoja korkoineen.  Avustukset ( metka) ovat  myös sijoitusmenoja, eivät tuloja!

    konstapylkkerö2

    Juurikäävän ja tuulituhojen vuoksi jk ja elinvoimaisuus ei kohtaa .

    Keskimäärin päätehakkuukelpoisen metsän myyntitulo on n. 3500-4000€ /ha parempi kuin harsitun metsän. Siitä on jo vähennetty uudistuskustannukset.  Seuraavan harsintakerran tulon olisi oltava kymmeniä tuhansia/ha jotta se voisi kilpailla päätehakatun metsän kanssa.

Esillä 10 vastausta, 14,281 - 14,290 (kaikkiaan 14,295)