Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,261 - 14,270 (kaikkiaan 14,295)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”Monenlaiset saastuneet kuokat ja koneet levittää mikrobeja useaan kertaa taimijakson aikana.”

    Mistät tuollainen jk- aivopieru?

    konstapylkkerö2

    Jokainen pienikin asia pitää valjastaa palvelemaan jk-uskontoa. Toisarvoista on vaikka ne väitteet ei pidäkään paikkaansa.

    Perko

    Tohtori A. Jalkanen aiemmin varoittaa, että sienitaudit ja muut mikrobit voivat levitä tuulen mukana pölytteenä. Erityisen suuri riski on maaperän mylläyksissä, kuten avohakkuilla, joissa patogeenit pääsevät helposti liikkeelle. Luonnonmetsät ovat sopeutuneet välttämään näitä tauteja, mutta häiriöt tekevät metsästä herkemmän.

    Ukkojen jätökset ja likaiset tamppauskengät voivat myös levittää tauteja laajemmalle alueelle. Tästä syystä metsään kulkiessa olisi tärkeää huomioida hygienia ja välttää turhaa maaperän häiritsemistä. Taudit voivat aiheuttaa laajoja vaurioita sekä luonnolle että metsätaloudelle.

    Perko

    Metsän terveyttä ja kasvukykyä voidaan parantaa sopeuttamalla hoitotoimia kunkin tilanteen tarpeisiin. Esimerkiksi ”tahdikas harvennus” voi edistää puuston elinvoimaa ja vähentää taudinaiheuttajien leviämistä, kun samalla poistetaan heikompia tai sairaita yksilöitä. ”Istutukset” puolestaan voivat täydentää luontaisesti uudistuvaa metsää tai korvata taudin vuoksi menetetyt puut, jos lajivalinta tehdään paikallisten olosuhteiden mukaan.

    Parasta, että toimenpiteet suunnitellaan tuottavalla tavalla – liian tiheä istutus tai väärä lajivalinta voi jopa lisätä taudinaltista. Luonnon omia uudistusmekanismeja (kuten siementen itäminen ja suojaisat kasvupaikat) kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon.

     

    konstapylkkerö2

    Nuo luettelemasi asiat on jokaisen puunkasvattajan tiedossa jo. Ei tarvi tulla opettamaan itsestäänselvyyksiä.

    hikinen94 hikinen94

    Katselin päivitettyä metsään.fi sivustoa. Pisti silmään erään 5 ha.n kuvio, jossa noin 60 v männikkö 500-600 runkoa ha.lla. Eli odottaa nyt päätehakkuuta kaikessa rauhassa. Huvittavaa oli lukea toimintaesitys kuviolle, se oli poimintahakkuu. Käsittääkseni tuota termiä käytetään jk.ssa. Aluspuustoa, kuusta paikoitellen ehken yhteensä ha.n alalla. Ei taida olla oikein järkevä ehdotus, mikähän tai kukahan tuonkin esityksen on tehnyt 🤔

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkennus. Patogeenien itiöt tulevat ilmaan itiöemistä, eli esimerkiksi juurikäävällä käävästä, ei maaperästä.

    Perko

    Noin on mitä  A J  sanoo!  —  kun on pylkerö ukoilla  ongelmia aina kasaantunut niin kerron  miten voi  yksinkertaisesta  aukosta selviytyä ;

    Arvopuiden istutus vahvistaa metsää
    Kotimaiset **lehtipuut (tammi, koivu, leppä, haapa)** ja **harmaaleppä** sopivat hyvin sekametsiin, sillä ne parantavat maaperän rakennetta ja tarjoavat elinympäristöjä hyödyllisille eliöille. Myös harvinaisemmat lajit, kuten **jalavat ja pähkinäpensaat**, voivat lisätä metsän monimuotoisuutta.

    Käytännön vinkkejä
    – **Istuta sekametsää** – sekoita havuja ja lehtipuita luonnolliseen tapaan.
    – **Suosi paikallisia lajeja**, jotka ovat sopeutuneet alueen olosuhteisiin.
    – **Vältä liian tiheää istutusta** – anna puille tilaa kasvaa vahvoiksi.

    Monipuolinen metsä ei ole vain luonnon kannalta parempi, vaan se on myös taloudellisesti pitkäjänteisesti kannattava. Terve metsä kestää paremmin myrskyä ja tuulta, tuottaa laadukkaampaa puuta ja tarjoaa monipuolisempia ekosysteemipalveluja, mustikoita ja kanttarellia. **Kestävä  eri-ikäinen metsänhoito alkaa monimuotoisuudesta!**

    konstapylkkerö2

    Jk:ta kannattaakin markkinoida monimuotoisuushyödyillä eikä valehdella sen paremmalla taloudella. Maisema-ja puistometsiä ne jk-metsät on. Tuottopuolella häviävät selvästi tasaikäiskasvatukselle.

    Perko

    Suomalaisten tehtävänä on jatkaa osaamisen ja innovaatioiden polkua.  Osaaminen  ja laskutaito helpottaa, erityiseen nopeuttaa  siinä.  Lopputulos kun  on laskettavissa vain tulevaisuuteen  (on monelle ongelma) .  Kokomaan  metsän tuottavuus  ylen aikaisella  kasvulla tuottaisi aina  kolmasosan parempaa tuloa metsänomistajille!

Esillä 10 vastausta, 14,261 - 14,270 (kaikkiaan 14,295)