› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 5 vastausta, 14,251 - 14,255 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 1 424 1 425 1 426

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 19.4.2025, 09:03

    Okakaarnakuoriaista pidetään niin sanottuna sekundaarisena tuholaisena, eli se tappaa ensisijaisesti jonkun muun syyn vuoksi heikentyneitä puita.

    – Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen syyskuussa tutkimilla tuhokohteilla tämä olettamus sai vahvistusta, sillä kaikista kohteista löydettiin männynjuurikääpää

    Metsän kiertokulku

    Nyt on viimeinen hetki avata silmät ja hankiutua siitä kuusialiskasvoksesta eroon ja kasvattaa nopeasti terve sukupolvi avohakkuuseen/metsäpaloon.

     

    Jovain Jovain 19.4.2025, 11:25

    Savossa ja Keski Suomen korkeudella maannousemaa on huomattavasti vähemmän, joten etelän ongelmaa sellaisenaan ei voine yleistää tänne. Ei myöskään luonnon taimistoissa ja jopa ns. sanotuissa alikasvoksissa, joita 40-50 vuotiaina ilmiteerataan jk taimistoiksi (eivät sitä varsinaisesti ole), ovat osoittautuneet terveiksi. Kasvun tiivistymä, joka näkyy tukin tyvessä/kannossa, ei ole lahon aiheuttamaa

    Tuossa Raivoojan kuvassa näkyy hyvin männyn tyvellä tummat korot ja nokeen verrattavia mustia itiöitä, mustaa massaa. Näkyy myös nuoren kuusen tyvellä laho. Vastaavat havainnot eivät ole vieraita täälläkään. Tavataan nuorissa metsissä, joissa mikroilmasto on huono. Alustassa kuvan osoittamalla tavalla, olisiko huomattava ylitiheys, jatkuva kosteus, valon puute, mitä onkin? Tavataan nuorissa metsissä tyveltä ”nokisia” sairaita männyntyviä, myös kuusen(tyviä). Samasta taudista lienee kysymys?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2025, 11:49

    http://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsatuhot/metsatuhonaiheuttajat

    Eipä näy listassa kuusen taimien tyviä ’nokeuttavaa’ mustakoroa (Neonectria fuckeliana). Männyn tuholaisia voi listasta bongailla ja koroja aiheuttavat ovat yleensä sienitauteja.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 19.4.2025, 12:02

    Ei ole mustakoroa, äärimmäisen harvinainen tauti jota olen nähnyt ehkä kerran tai kaksi. Sinistäjäsienen puun pinnalle tulevat osat ovat mustia ja nokisen näköisiä pilkkuja. Sinistäjäsieni tulee varmaan kaikkeen kuolleeseen mäntyyn. Männikkö kuvassa on harvennettu täydelliseen  tiheyteen, tuossa on ennakkoraivaus menossa ja tuossa kohtaan on edellinen raivaaja jättänyt tiheikön missä on ollu leppää ja kuusia ryhmässä. Samoin kun Pukkalan metsästä on mänty kuollut nuorena kuusialiskasvoksen seasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2025, 12:23

    Jos männyssä ei näy muuten ulkoisia vaurioita mutta on koroja, niin jokin sienitauti lienee asialla, kuten tervasroso, versosurma tai tyvilaho. Metsätuho-oppaasta voi haarukoida syitä osiosta Taudit.

Esillä 5 vastausta, 14,251 - 14,255 (kaikkiaan 14,255)
1 2 3 … 1 424 1 425 1 426