› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,191 - 14,200 (kaikkiaan 14,245)
1 2 3 … 1 419 1 420 1 421 … 1 423 1 424 1 425

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.4.2025, 11:09

    Meidän käsitys luonnosta muuttuu kun metsäpalot sammutetaan. Metsä- ja tuulituhoalueille jää joskus metsän isoimmat puut, ei keskikokoiset arvokasvua sisältävät puut. Siperiassa palaa 10-15miljoonaa hehtaaria puuta vuodessa. Varmaan ei ole kaukana totuudesta, että 200 vuoden aikana palo olisi sattunut jokaiselle hehtaarille. Tuossa ennakkoraivausta energiapuumetsässä on kuva missä näkyy luontaisia kuusia kuusikossa, niiden on joko ollut pakko kiivetä mäen päälle satoja metrejä tai ne on jäänyt edellisestä metsästä. Eli ovat edellisestä metsästä. 80-120 vuoden iässä vasta kuusten vapauttimessa on ongelmana niiden ikä jo kun osa taimista on kuitenkin jo sieltä avovaiheesta. Jos haluaa edetä nopeammin kuusen paljon kuutioita antavaan avovaiheeseen niin istutuskuusi ottaa 60vuotta kasvua kiinni 3-vuodessa ja on taatusti paremmassa kunnossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.4.2025, 11:16

    Käsitys metsäpaloista ei perustu pelkästään siihen ajanjaksoon jolloin ihminen oli paikan päällä, vaan vaikkapa järven pohjan kerrostumista tai lustoaikasarjoista voidaan katsoa paljon pitemmälle menneisyyteen. Luonnonmetsissä kuusi on hävinnyt meillä kuivilta kasvupaikoilta säännöllisesti pintakuloissa. Siperian ja Pohjois-Amerikan häiriödynamiikka on erilainen: meillä on harvemmin isoja metsää uudistavia metsäpaloja kuin noilla alueilla.

    Kts. esim. Tuomas Aakalan artikkeli.

    Tuomas Aakala. 2021. Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.4.2025, 12:45

    Varmaankin näin, että kymmenien tuhansien hehtaarien yhteisiä metsiä eikä metsäpaloja ole. Tuo 0,3ha mikä JK:ssa on kaukana luonnonmukaisuudesta. Normaali aukon koko useampi hehtaari varmasti on se koko mitä tapahtuu kokoajan luonnollisestikin. Yhden 99% koivikon olen raivannut joka oli syntynyt luonnollisesti trombin jäljiltä. JK:n voi minusta kuulua avohakkuu. Minusta ongelma on se, että JK:ta kaupataan paljon laatupuuta ja tukkia tuottavana menetelmänä ja siellä sukkession lopussa onse, että koivikko syntyy mukamas kuusikon harvennuksen ajourille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.4.2025, 12:57

    Puiden kuolemistodennäköisyyksistä voi vilkaista ruåtsalaisten kehittämän ASIO-mallin. Perusideana on että eri kasvupaikoilla uudistuminen on erilaista. Kasvimaantieteellisillä suuralueilla eroja tulee myös ilmastosta ja puulajeista.

    http://www.versuslehti.fi/gradusta-asiaa/luontaisten-hairioiden-jaljilla-ekologisempia-metsanhoitomalleja/

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.4.2025, 14:04

    Jos tuon referoi niin pääasiaksi tulee pienaukkohakkuut. Kyllähän sitä lahopuuta ja monimuotoisuutta JK:lla saadaan kun jos realistisia ollaan niin pienaukkohakkuu kuuluu enemmän kuin avohakkuu. Tuossa on että, mitä kosteampaa on niin ei enää esiinny metsäpaloja. Turvemailla sitten taas kun JK ei kunnosta ojia ja alispuina kasvaa kuusia mitkä nyt ei menesty sitten kun ojat umpeutuvat kosteassa ja yhä harvemmaksi käyvä männikkö kaatuu tuulessa sitten. Miksei tuossa mallissa ollut tuulituhoja? Oliko niin, että tuota ei oltu ajateltu täysin Suomen oloissa? Pienet häiriöt voivat laittaa alulle myös vakavan häiriön et käykö sitten niin ku sille yhdelle JK miehelle että tuuli viimeistelee häiriön.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.4.2025, 16:26

    Kyllä tuulituho voi olla iso tai pieni häiriö. Näitä on Suomessakin nähty hyvin eri kokoisia yhdestä puusta alkaen ja päätyen tuhansiin hehtaareihin. Luonnon avohakkuuta kuten Asikainen sitä kutsui Metsä-Suomen radio-ohjelmassa.

    PS. Mukava keskustella kun AR  vaivautuu lukemaan linkin. Toiset kuten Perko tuntuvat siltä että eivät halua lukea mitään omien käsitystensä vastaista juttua, siinähän voi järkyttyä.

    Visakallo Visakallo 9.4.2025, 16:54

    Nyt kyllä tuulee pohjoisesta siihen malliin, että pienaukkoja, -ja ehkä vähän isompiakin syntyy. Kotikylän sähköt pätkii nyt koko ajan, kännykkä piippaa siihen malliin.

    Perko 9.4.2025, 17:59

    ”Luonnontuhot vai teollisen metsätalouden tekosyitä? Tutkija paljastaa: Moni täyshakkuu perusteltu keksityillä väitteillä”   Tuhot aiheuttaa tappioita olkoon vaikka itse aiheutettu!

    Ps: Luen varsin tarkkaan,  usein kuitenkin niissä toistuu harhakuvitelmia ”hongikkonäkyjä” ja  taianomaisia kasvulukuja taimenkasvussa.  Niitä en hyvällä tahdollakaan sulata.  Selitykset 1/100 eli %  käytöstä per aika  on etenkin kerrottuna  ollut monelle hankala.

    Jonkun  600 m3  myynti luvut jättää sijoituksen pois, jos  siitä huomautan niin kyllä  ymmärrän katkeruuden kun unelma romahtaa!   Samasta asiasta puhui  Marcus Walsh arena metsäohjelmassa.  Sijoitus tahtoo unohtua ja minkähintaista puuta myy!

    Tulevaisuuden näkymät riippuvat siitä, kuinka johdonmukaisesti sovellamme taloudellisesti kestävän metsätalouden periaatteita. Jos jatkamme nykyistä kehitystä kohti monimuotoisempia metsiä ja luonnon prosessien huomioimista, 30–50 vuoden kuluttua voimme nähdä merkittäviä parannuksia metsiemme terveyteen ja tuottokyvyssä. Kuitenkin täysin tasapainoiseen metsäekosysteemiin palaaminen voi viedä jopa sata vuotta.  Tuhoaminen alkoi  jo 100 vuotta sitten kun Suomi oli nuori  ja velkainen  puolustaen  sotimalla elämäänsä ja olemassa oloa.

    Jovain Jovain 9.4.2025, 21:38

    Tuosta AJ:n linkistä edellä: Kaavio osoittaa, että pienaukkodynamiikka rinnastetaan tuli, tuuli ja patogeenien aiheuttamiin häiriöihin ja avohakkuisiin, kun metsänhoidon jk pitäisi lähtökohtaisesti olla häiriöitä poistavaa?

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.4.2025, 08:07

    Minun kokemuksen ja ajatuksen mukaan JK:ssa kylvetään tuhon siemenet eli biologisen uusiutumisen siemenet eli mihin koko elämä perustuu uusiutumiseen. JK:t ei voi ajatella Suomen metsissä, että sen jälkeen tapahtuu asiat kuin sademetsässä konsanaan missä maassaoleva siemen täyttää isonpuun jättämän aukon. Minä näen e. Ennakkoraivauksella miten pienestä häiriöstä lähtee tuhoutuminen käyntiin: metsä kaatuu isokoivu ensimmäisenä pienen kuusikon päälle, kuuset lahottuvat ja luovat ison tai pienen ryhmän kuolleita isoja mäntyjä, isoimmassa ryhmässä olen nähnyt kymmeniä mäntyjä.

    Toinen esimerkki, kun metsään tehdään pieni aukko tai isompi aukko, tuuli alkaa kaatamaan laidasta puita ja tuholaiset alkavat tuhomaan metsää.

    Tai JK:ssa metsä harvenee todella harvaksi jolloin tuuli viimeistelee ja valopuut saavat lopulta täydellisen aseman.

    Eli JK on varmastin täydellinen matkimaan metsä luonnollista tuhoutumista. JK: tahansa suositellaan nimenomaan metsän monimuotoisuuden ja luonnollisuuden lisäämisen lahopuuta tulee jne.

Esillä 10 vastausta, 14,191 - 14,200 (kaikkiaan 14,245)
1 2 3 … 1 419 1 420 1 421 … 1 423 1 424 1 425