Jatkuva kasvatus käytännössä.

Mie möin parivuotta sitten noita ”vapaina kasvaneita ”   65 vuotisia kuusija , ne  ei tienneet kai Raivoojan  kirouksesta, olivat laitanaan  yli motin puita.  Niin, että  semmoinen sekin päätelmä.  Sinne jäi  puita seuraavaan  myyntiin !  Puustoon  on nykyisin  muutoksen mahdollisuus  jolla  kaikin puolin  metsä korjaantuu.

”Eteläsuomalaisessa kuusikossa on suurella todennäköisyydellä myös tyvilaho.”   Jaksollisen  perintö  !!   Noista pienaukoista yli 90 % on sitä tasaikäisen  seuraavaa vaihetta  eivätkä mitenkään ole jk  systeemistä .

Ensimmäisiin 50 vuotta sitten istutettiin kuusikoihun tehtiin toinen harvennus. Tyvilahoa alle 1%. Taas sitte n JK-tilalla tyvilahoa oli reilusti ennakkoraivauksessa kaikessa aliskasvoksessa. Se tulee nimenomaan aliskasvokseen joka on heikossa valo ja ravinne asemassa eikä tästä varmaan kenelläkään ole epäselvyyttä, että se on JK:n ominaisuus. Minä ole nähnyt miltä näyttää rauduskoivu istutettuna JK metsässä, ei tule laadukkaampaa tukkia JK metsästä. Rauduskoivua en muista nähneeni lieneekö ikinä luonnollisina taikina muutakuin pienaukoissa. Lähinnä kuusettumiseen perustuvassa JK:ssa tulee olemaan pienaukkohakkuut täysin välttämättömiä.

Minä veikkaan samanlaista lockdownia JK rahastoille kuin asuntorahastoille.

Musta luontoväkikin taitaa josnsuhtautua melko realistisesti JK-n tuottoihin ja miten puhdas JK ei edistä luonnonmonimuotoisuutta. Silloin jää avovaiheen lajit pinteeseen. Sauli Valkonen ja Jovainkin on todennut, että koivu ei sovi ollenkaan JK:n. SV on todennut, että JK johtaa kuusettumiseen. Koivu tosiaan tarvitsee avovaihern kuten Jovain sano, ja sen pitää kasvaa ensimmäiset 40 vuotta täydellisessä valoasemassa sillä se ei reagoi enää harvennuksen jos on jäänyt puolivarjoon. Pienaukkohakkuut ovat elinehto, että JK:ta voisi pitää yhtä hyvänä luonnonmonimuotoisuuden kannalta ja sieltä saataisiin edes ripaus koivutukkia.

Jos jokainen metsähehtaari palaa ja tai kaatuu tuulessa 200 vuoden välein niin kuulostaa meloo loäuonnolliselta, että avohakkuun vaiheen jälkeen lehtipuu ja sukksession viimeisessä osassa kuusi. Jos istuttaa avohakkuun jälkeen niin on siellä viimeisessä osassa. Avohakkuun jälkeen vielä ku ojitusmätästää niin kuusen taimet jää parhaille paikoille ojien laitaan murskaantumatta sikin sokin ajelu ja kaatelun jäljiltä ja sitten tarvittaessa boorilannoitus ni varmasti päästää yli sadan vuoden avohakkuiden välillä.

JK:ssa jostain syystä halutaan kieltää suuret häiriöt merkittävimpinpä osana havumetsävyöhekkeellä. Luodaan pelkkiä mikrohäiriöitä pienaukkohakkuulla.

Eikös koivua voi käyttää sisätiloissa kertopuussa samalla tavalla kuin havupuita ja on lujempaakin. Kirraako hinta tai saatavuus miksi ei enempi käytetä tällä hetkellä? Eikös se yksi tehdas sulkenut ovensa materiaalipulassa.

Suuret häiriöt kuuluvat matsänhoitoon ja mikä estää jk:ta uudistamasta avovaiheen kautta tarvittaessa. Kysymys oli nimenomaan sekametsistä, puulajien (sukkessio) normikierrätyksestä ja metsien luontaisesta uudistumisesta, myös luontaisten taimistojen uudistumisesta. Ei kuitenkaan nykysuositusten mukaisesta pienaukkohakkuusta, se on luonnon vastainen ja jää usein uudistumatta. Ei siinä auta hyvätkään siemenvuodet, jos ei uudistu ei uudistu ja uudistuminen jää usein puutteelliseksi.  Eri asia on metsän luontainen uudistuminen ja valmiit luotaisesti uudistuvat taimistot. Voidaan ja on suositeltavaa metsänhoidossa ottaa huomioon.