Jatkuva kasvatus käytännössä.

”..Joillain ostajilla  on mieltymystä pitää  pystyvarastoja vuosia korvauksetta  myyjän vastuulla..”        Tämä on kait sitä aiempaa valehokemaa. Korjuu-ajan ”korvaukseton aika” on käytännössä, että tulevien kasvukausien moteistakin maksetaan ja eräillä takuuhinnoin.

Kiitos Jovain – nyt ymmärrän ”tuplat”!!!

Luken tutkija Sauli Valkonen kertoo Tapio Haarlaan kuvaamalla videolla juutuubissa, että tarkkaan mitatussa kuusikossa on keskimääräinen puustopääoma 150 m3/ha. Vaihtelee välillä 100 – 200 m3 ja jaksollisen puusto vaihtelisi samalla kasvupaikalla välillä 0 – 300, eli saadaan sama keskiarvo.

Jaksollinen kasvattaja tekee kuitenkin lisäksi metsänparannustoimia, eli käyttää maanmuokkausta ja jalostettua siementä. Lisäksi hän ohjaa taimikonhoidossa kasvua parhaisiin yksilöihin. Metsikön tuotto euroina kohenee vuosien mittaan. Tuhkalannoitus on toimi, jolla jatkuva kasvattajakin saa hyvän kasvunlisän, jos metsä on muutoin hyvässä iskussa.

Ymmärrän Perkon laskevan tappion niin että avohakkuun jälkeen perustetusta taimikosta ei saada ensimmäisinä vuosina haluttua tuottoa kuutiometreissä eikä euroissa, eli tulee tavallaan miinustuloja eli korkotappioita. Laskin tästä aiemmin esimerkkejä aukon tuottoketjussa. Miksi taimikoille lasketaan arvoa metsätilakaupoissa, jos ne kerran tuottavat ankaraa tappiota ja mitä kuvaa käsite odotusarvo? Vrt. ketju ”Taimikon hinta metsätilakaupassa”.

Jakson loppuaikana jaksollinen metsä parantaa juoksuaan: kun laskentakausi pitenee, tappioita ei enää näy. Jos on sijoittanut avohakkuusta saadun tulon hyvin, se voi korvata taimivaiheen laskennallisen tappion. Tulo taimista ja sijoituksesta yhteen laskien voi olla parempi kuin oli päätehakkuuta odottavan varttuneen metsän hidastunut kasvu.

Samaan tapaan jatkuva kasvattaja poistaa kasvuaan lopettelevia puita vanhimmasta päästä ja vapauttaa tilaa nuoremmille samassa metsikössä. Kuluja ja kasvua saadaan hieman vähemmän, joten kannattavuus voi olla samaa tasoa. Tuottaako ehdotettu puustopääoma eli keskimäärin yli 200 m3/ha sitten riittävän määrän taimia jatkuvasti vai onko systeemi väliaikainen? Kasvavatko taimet noin tiheässä metsässä ja miten niiden käy toistuvissa harvennusoperaatioissa?

Tase tuottamaan!

Taimikot.

Kyllä, taimikot ovat kotvan rahareikä, mutta metsäteollisuudessa ei juosta sprinttiä vaan maratonia reilusti  jälkistartista. Ostaja maksaa suuremmiin  ajattelematta pienen hinnan nyt siitä, että saa itselleen oikeuden tuleviin ”metsän rikkauksiin”. Ja joskus tämä laskelma menee pieleen, mutta useimmiten se on fiksu pitkäjänteinen isoisän  säästöillä tehty sijoitus. Ei tässä kukaan hölmöile – kaikki ymmärtävät, että metsäteollisuudessa raha tehdään odottamalla. Tässä bisneksessä ei pelata vuosittaisilla voitoilla vaan sukupolvien aikajänteellä. Taimikko on kuin nuori startup-yritys – aluksi tappiollinen.  Se on kuin suhde ja romanssia,  kestää alussa minikertaisen verotuksen ja lopussa viennissä jo ilman veroja kuuluu valitusta!

Keräilijäksi syntyneet eivät välitä hinnoista! Käytetty postimerkki voi olla arvokkaampi kuin omakoti.

Naurettava väite, että joku alkaisi mh:n valintatilanteessa pohtia kuuluuko päätehakkuukelpoisen metsän tulot teoriassa edellisen puusukupolven tuloihin vai nykyisiin tuloihin.  Ei kukaan paitsi Perko tee niin.

Jatkuvien kiertoaikojen tulosten jatkumon käyttö on jk-firmojen harhautusta jolla yritetään saada jk näyttämään vaikka väkisten paremmalta vaihtoehdolta kuin se onkaan.

Tyypillistä trollin jankutusta. Ei päätä ,ei häntää.