Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,131 - 14,140 (kaikkiaan 14,169)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • konstapylkkerö2

    Mieti sitä että mikä se tappio on vertailussa.

    Visakallo Visakallo

    Perko kaipasi kuusikon kulutietoja.

    Istutus 1957  peltoon kuokalla kuusen avojuuritaimilla 2200 kpl/ha. Heinäntorjunnan hoitivat laiduntavat lehmät. Alue ei peltoviljelyhistoriansa takia juurikaan vesoittunut, joten tarvittiin käytännössä vain sarkaojien laitojen raivaus kaksi kertaa, eli yhteensä yksi taimikonhoito. Nyt voitte jatkaa hinnoittelemalla taimet, istutuksen ja yhden taimikonhoidon. Lisäksi voitte valita korkotason.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko laskee tappiota jaksollisen mallin alkutaipaleelle, kun pienet taimet kasvavat niin vähän. Kuitenkin tasaisesti kasvava jatkuvapeitteinen metsä jää kiertoajan mittaisena aikana tuotoksessa jälkeen. Sen keskikasvu voi jäädä esimerkiksi puolet pienemmäksi per vuosi ja hehtaari. Jääkö se sitten kannattavuudessa tappiolle – se riippuu tilanteesta.

    Jovain Jovain

    Visan 66 vuoden 860 kuuutiota tekee 13 m3 vuodessa ja vertailuna jk:ta 200 kuution puustopääomalla ja 5 kuution vuosikasvulla tekee 10 m3 vuodessa. Osoittaa suhteellisuustajun puutetta ja esitetään monenlaista moskaa väittämien tueksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä ovat lukusi 5 ja 10 Jovain? Luken synteesiraportin lukuja itse käytin vertailussa. Kenellä Jovain on suhteellisuus hukassa?

    Kuusiuskova

    Jos teoreettisesti ajatellaan, taimet+mukkaus+ taimikonhoito=1800€ ja lopputulos 66000 niin taitaa korkotuotto olla 5- 6%, eli aika hyvä

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samaan suuruusluokkaan päädyin kuin Kuusiuskova.

    Perko

    Nettotuotto=64500−53120=11380€ ( 172 €/vuosi) , joka vastaa hartolalaisen keskiverto metsätuloa. Verohallinnon tilasto on samoissa luvuissa, joka vastaa hartolalaisen  keskiverto metsätuloa.   Noista voi hieman olla poikkeamia ”kasvimaa viljelyssä”.   Hartolan tuotto on  Suomen  keskivertoa parempaa.

    Hyvä esimerkki ; Hartolan kaltaisessa hyvälaatuisessa metsässä jatkuva kasvatus näyttää parhaalta pitkällä aikavälillä.  Alkusijoituksella, taimiostoilla  ja  perkauksilla  on merkitystä.

    Kuusiuskova

    Meidän metsissä keskimääräinen tuotto nousee helposti yli viidensadan /ha/v, tavoittteena 1000€. Omt ja lehto on yli 1000. Ei onnistu jk:ssa.

    Visakallo Visakallo

    Perko pyytää ensin minulta tarkkoja lukuja tuloista ja menoista tietyltä kohteelta, ja kun ne sitten annan, tämä alkaakin vääntää jotain paikkakunnan keskiarvoja pöytään. Laske itse kulupuoli antamieni kohteen todellisten tietojen pohjalta, ja vähennä se tuloista, niin saat oikean tuloksen. En enää viitsi täällä pyytää todellisia jk-lukuja pöytään, kun en niitä näytä koskaan kuitenkaan saavan. Kyllä minunkin reiluudella joku raja sentään on. Oletteko jk-hemmot milloin viimeksi katsoneet peiliin? – Jos olette, niin mitä näitte sieltä?

    PS Perko kirjoittaa seuraavaksi, että metsän hankintakulut puuttuvat tiedoistani. Siinä ollaan vain tasapuolisia, koska niitä ei huomioida jk-laskemissakaan. Nythän vertaillaan vain pitkän ajan puiden kasvua ja niiden taloudellista tuottoa omistajilleen, ei sitä, miten metsät ovat tulleet kenenkin omistukseen ja millä hinnalla.

Esillä 10 vastausta, 14,131 - 14,140 (kaikkiaan 14,169)