› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,111 - 14,120 (kaikkiaan 14,179)
1 2 3 … 1 411 1 412 1 413 … 1 416 1 417 1 418

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 6.4.2025, 11:53

    Korkoa korolle on juuri se tekijä joka erottaa jk:n heikommaksi kuin tasaikäisen metsän kasvatuksen.  Päätehakkuun tuottoero kertautuu moninkertaiseksi, kun tuloerolle lasketaan korkoa korolle. Helppo osoittaa jk heikommaksi menetelmäksi useimmissa tapauksissa.

    Perko 6.4.2025, 12:50

    Matematiikkaa: Pääoman sijoitus aiheuttaa korkomenon laskentajaksonaikana.  Tulo& meno samoin.   Ne  tietyn laskenta-ajan loppuunmyynnin jälkeen sijoitukset varat ei kuulu enään jaksoon.

    Seuraavaa jakso ja raateet aukossa on sitä seuraavaa tulon oottamista!  Mutta  jos on vanhat omat säästöt mistä hyvänsä nii tekköö niille kuin hyvälle tuntuu. On silleen onnellinen kukin!

    PS, tunnen  muuan fysiikan opettajan joka edelleen jaksaa selittään vaikka kuin yksinkertaista asiaa loputtomiin, häntä tässä hieman matkin.

    konstapylkkerö2 6.4.2025, 13:00

    Oot väärässä. Kukin kohde pitää laskea sen todellisten,saatavissa olevien tulojen ja menojen mukaan eikä teoreettisen ”laskentakauden” mukaan.

    Oikea tulojen ja menojen vaikutus jää pois jk-hypetyksestä koska sen mukaan ottaminen paljastaa jk:n huonommaksi vertailussa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 6.4.2025, 13:02

    Jatkuvan kasvatuksen nollapiste on, että siellä on puustoa ja jaksollisessa on pelkkä tyhjä maa. Jaksolliseen sijoitetaan 2000e ja tuloa tulee vasta toisesta harvennuksessa. Nuo päätehakkuutulot pitää haihduttaa koska jatkuva kasvattaja tietää, että korkea korko antaisi päätehakkuutuloille ylivoimaisen tuloksen. Jatkuva kasvatus taas on ikuinen ja siellä ei ole koskaan tilannetta, että olisi tehty päätehakkuu tehty, paitsi tietysti Jovainin on mukaan on luonnollista, että kun sukkessio on kuusikossa päätepisteessä, tehdään aukko ja istutetaan koivut. Pukkalan mallissa taas kuusikko uudistetaan harvennettuun kuusikkon ajourille syntyvistä koivun taimista ja siten metsä o  ikuisesti jatkuvasti ylivertaisesti laatutukkia antava.

    Toinen tapa huijata on jättää korko kokonaan pois kummastakin tavasta ja väittää ensiharvennus tulot hyvin kasvavilla maaperiltä mitättömiksi: https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

    Jos harvoin tuleville eli päätehakkuutuloille laskettaisiin korko niin se tuottaisi enemmän kuin samametsä jatkuvassa kasvatuksessa. Jatkuvan kasvatuksen uunotus perustuu koko koron olemattomuuteen tai siihen, että päätehakkuutuloja ei olemassa ja korkoa lasketaan jatkuvan kasvatuksen tuloille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.4.2025, 13:06

    Perko sinulta jäi osa edellisen kierron tuotosta saamatta, kun jätit puuta metsään (et tehnyt avohakkuuta). Kai tämä saamatta jäänyt tulo pitää jotenkin huomioida. Ei ole pakko: kyllä hyvin hoidettu jaksollinen metsä pärjää tuotossa jatkuvan kanssa useimmissa tapauksissa. Varmuutta tulevasta tuotosta ei kuitenkaan ole, joten voi olla viisasta hajauttaa varoja metsän ulkopuolelle samantasoisen tai alemman riskin sijoituksiin.

    konstapylkkerö2 6.4.2025, 13:08

    Ajouralle kasvavista koivunraipoista ei ole seuraavaksi pääpuulajiksi. Sen tietää melkein jokainen joskus harvennushakkuita tehnyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.4.2025, 14:01

    Jatkuvan kasvatuksen uskontunnustuksen ensimmäinen käsky: metsä olkoon ikuisesti jatkuvasti ylivertaisesti laatutukkia antava!

    Visakallo Visakallo 6.4.2025, 15:11

    Mitä mieltä raati on, milloin on suurin todennäköisyys tulla huijatuksi?

    1. Aprillipäivänä

    2. Vaalipäivänä

    3. JK-kasvattajana

    PenttiAKHakkinen 6.4.2025, 15:31

    Täällä on näköjään vauhdissa taas tämä jk väittely.

    Minusta kun ajatellaan ihan teoreettisesti niin jk pitäisi olla ylivoimainen metsänkasvatusmenetelmä. Johtuu siitä, että jos metsän puusto on koko ajan luokkaa 200 m3/ha niin vuosikasvu on suurimmillaan.
    Luonto ei kuitenkaan näytä itse tietävän tätä teoreettista totuutta. Luonnonmetsissä kasvavaa puuta on noin 200 m3/ha, mutta vuosikasvu on vain noin 2/3 jaksollisen kasvusta.

    Ainoa keino saada paremmuusjärjestys on pitkän ajanjakson hakkuutilasto. Keskimääräisen vuositulon voi laskea esim käyttämällä tukin ja kuitupuun hintatietoa ja jakamalla sen vuosimäärällä. Metsässä olevan puuston/ha määrä pitää tuolloin olla sama ja tarkastelujakson yli 60 vuotta, mielellään yli 80 vuotta etelässäkin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 6.4.2025, 15:46

    Todennäköisyys tulla huijatuksi on JK- kasvatus, käytännössä vuoden jokaisena päivänä. Toiseksi todennäköistä on vaalivuona, etenkin jos kahdet vaalit sattuu vuodessa olemaan. Aprilli päiviä vain yksi vuodessa, silloin kun pysyy ulkomaailman tavoittamattomissa ei tule ehkä huijatuksikaan.

Esillä 10 vastausta, 14,111 - 14,120 (kaikkiaan 14,179)
1 2 3 … 1 411 1 412 1 413 … 1 416 1 417 1 418