› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,081 - 14,090 (kaikkiaan 14,159)
1 2 3 … 1 408 1 409 1 410 … 1 414 1 415 1 416

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 2.4.2025, 12:46

    https://www.slu.se/en/ew-news/2022/12/boral-forests-turn-into-a-carbon-sink-within-10-years-of-clearcutting/

    ”Soil carbon release through decomposition is comparatively less important, and a clearcut starts to sequester more carbon than it releases within ten years of harvesting. This is the finding of a comprehensive study based on a survey of 50 different forest stands in Sweden.”

    ”We do not see evidence of what has been called the ‘carbon bomb’ ”

    ”We conclude that tree growth not soil carbon release is what determines forest carbon uptake in these forest landscapes. The more the forest grows, the more carbon dioxide it stores. It’s how we manage the growing forest that affects the carbon balance”</span>

    Perko käytännössä tuhosi R Rannan teesit jatkuvan kasvatuksen paremmuudesta hiilensidonnassa ja vahvisti Tahvosen johtopäätöksen avohakkuun yliboimaisuudesta missä kasvavanpuun määrä on olennaisin. Eli ilmasto kiittää kun avohakkuilla kasvaa enemmän puuta kuin jatkuvalla kasvatuksella.

    Perko 2.4.2025, 13:04

    Ei mainittu; Tahvosta, R Rantaa eikä Perkoa  tuossa jutussa!   Siitä puuttui myös  puun myynnit avohakkuunjälkeen!

    Jovain Jovain 3.4.2025, 21:16

    Visa: Ei se auta kiertoaikaiset kasvu- ja hakkuutulokset ja niillä elämöinti, jos valtakunnassa mennään moninkertaisesti alemmissa tuotoissa. Se on eräänlaista lukijan pettämistä ja helposti menetetään tuplat metsien tuotoissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.4.2025, 21:20

    Mitkä tuplat Jovain?

    140ärrä 3.4.2025, 23:11

    Kaikilla hakkuutavoilla on ainakin jonkinlainen vastineensa luonnonmetsien kehityksessä ja häiriödynamiikassa. Jk-metsän pienpuuston harvennuksen ymmärtää helposti: se vastaa itseharvenemista kuten jaksollisen alaharventaminenkin. Jk-metsän isojen puiden yläharvennus vastaa jotenkin luonnonmetsän pieniä häiriöitä (pienaukkodynamiikkaa) ts. metsikön vanhimpien puiden kuolemista – joskin luonnonmetsän puut elävät paljon vanhemmiksi. 

    Jk-metsässä isojen puiden poistuman mittakaava on ihan muuta, kuin luonnollinen itseharventuminen. Ei luonnonmetsä yleensä ole jk-metsän tapainen harveikko, kuin enintään sukkession alkuvaiheessa tai erityisen karuilla kasvupohjilla.

    Jovain Jovain 3.4.2025, 23:42

    AJ: Helposti menetetään tuplia metsien tuotossa. Uskotaan metsien tilan olevan paremman, mitä ovatkaan. Vähemmän näkee niitä hyvin tuottavia metsiä tienvarsilla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2025, 04:47

    Pitää paikkansa että luonnonmetsä on yleensä runsaspuustoisempi eli poistumat pienemmät, mutta tämä koskee myös avohakkuuta. Metsälehdestäkö juuri luin että jk-metsään jätettiin 200 kuutiometriä puuta kasvamaan, eli ei sen ole pakko olla harveikko.

    Vastinparit (pääluokat): itseharveneminen = alaharvennus; vanhojen puiden kuoleminen = yläharvennus; uudistavat isot häiriöt = avohakkuu.

    Jovain Jovain 4.4.2025, 07:26

    Tuplat puustopääomissa ja metsien tuotossa (kasvussa) on se ongelma. Metsänhoidon suosituksissa on perusteltua toimia tähän suuntaan. Myös avohakkuun osalta, jos metsä on saavuttanut päätepisteensä, onhan metsä uudistettava. Mutta myös, ennakoivalla metsänhoidolla uudistamisen ajankohtaan voidaan vaikuttaa.

    140ärrä 4.4.2025, 08:13

    Metsälehdestäkö juuri luin että jk-metsään jätettiin 200 kuutiometriä puuta kasvamaan, eli ei sen ole pakko olla harveikko.

    Mutta riittääkö tuollaisessa metsässä pohjakerroksessa valoa tukemaan luontaista taimettumista?

    Jovain Jovain 4.4.2025, 09:13

    Eihän se valon määrä ole ratkaisu tähän ongelmaan. Jostain syystä lähdetään siitä, että valoa lisäämällä taimettuminen varmistetaan. Lähtökohta on otettu jopa lakiin, puustopääomat puolittamalla (tuplat kasvusta) varmistetaan taimettuminen. Eihän se näin mene, luontoa ei voida pakottaa. Sanotaan, ettei kukkokaan käskien laula, näin toimii myös luonto. Taimettuu, metsä uusiutuu, jos edellytykset ovat olemassa. Metsän uusiutuminen ei ole tässä mielessä riippuvainen puustopääomista. Tällaisilla pakkotoimilla tehdään hallaa Suomalaiselle metsänhoidolle. Luonnon mekanismeja voidaan seurata, pitääkin seurata, avustaa ja ohjata, mutta ei pakottaa. Visan luontainen on hyvinkin tähän sarjaan kuuluva ja voidaan siinä mielessä pitää hoitotavasta riippumattomana toimintana.

Esillä 10 vastausta, 14,081 - 14,090 (kaikkiaan 14,159)
1 2 3 … 1 408 1 409 1 410 … 1 414 1 415 1 416