Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,061 - 14,070 (kaikkiaan 14,081)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • konstapylkkerö2

    Usein avohakkuu on ainut järkevä metsänkäsittelymenetelmä.  Ja esim. juurikääpäisten kuusettuneiden metsien uudistaminen lehtipuilla on parasta mitä metsälle voidaan tehdä. Pahinta on jatkaa kasvatusta saastuneilla alikasvoskuusilla luontaisesti jk:lla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä ketju on todella jatkuvaa kasvatusta!

    Jovain Jovain

    On metsiä, voi olla kolmannes hoidon puutteessa ja metsiä tuottorajan alapuolella. Näitä metsiä voi olla jopa puolet. Tämän mittaluokan metsät ovat jaksottaisen metsänhoidon metsiä ja niiden hoitoa verrataan; ”jaksottaista metsänhoitoa jaksottaiseen metsänhoitoon”. Näin se valitettavasti menee, nämä metsät eivät vielä ole jatkuvan kasvatuksen metsiä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain olet taas liian arvoituksellinen, lukija ei pysy ajatustesi virran mukana… hoidon puute tarkoittanee liiallista tiheyttä ja tuottorajan alapuolella olo liiallista harvuutta vai mitenkä?

    Näiden määrää voisi hakea hakkuiden tarkastuksista ja vmi-tuloksista. Inventointien mukaan taimikonhoitoa ja ensiharvennuksia pitäisi tehdä enemmän. Jatkuvan kasvatuksen metsistä olisi kyllä hyvä saada seurantatietoa siitä millaisia puuston määriä niissä on ja onko vajaatuottoisuutta. Liika tiheys voi johtaa tuotostappioihin ja samoin liika harvuus.

    Visakallo Visakallo

    Olen mielestäni jatkuva kasvattaja, koska en anna maapohjien juurikaan käydä tyhjäkäyntiä. Sekin alue, jonka Perko taannoin luokitteli pelkäksi tamppausaukoksi, kasvaa nyt jo 16% kasvulla nuorta kuusikkoa. Parin vuoden kuluttua olisi tehtävä jo ensiharvennus. Puustolla on silloin ikää 18 vuotta. Jotkut sanoivat, ettei kannonnostoalueet kasvaisi hyvin…

    Perko

    A J  ,  Jovain on  lyhyesti ilmaissut   vertailunne.   20 vuoden jatkuvalla tamppauksella  ei tule  jk metsä.

    Jovain Jovain

    AJ: Ei ollut metsänhoidon ohjeistuksesta, oli hoidon ja metsien tuoton puutteista ja siitä, että jaksottaisen metsänhoidon sisäinen ohjaus ei vielä tarkoita jatkuvaa kasvatusta. Tilastot ei valehtele ja nämä hoidon ja tuoton puutteessa olevat metsät ovat jaksottaisen metsiä. (korj. 1.4 klo 19:06)

    Jovain Jovain

    Visa: Eihän siemen- ,suojus- tai ylispuut ole perinteisesti olleet jatkuvan kasvatuksen metsiä. Niitä on aina pidetty jaksottaisen metsinä ja siinä mielessä vertailu jatkuvaan kasvatukseen on turhaa. Missä ovat ne tuottavat metsät, on edelleen kysyttävä. Onko metsänhoito jollain tavalla ymmärretty väärin, ei niitä metsiä ainakaan tienvarsilla näy. Paljon on pusikoita ja hoitamattomia metsiä, vajaatuottoisia, arvopuustosta putsattuja jne… Kannattaako Visa hehkuttaa jaksottaisen ylivertaisilla tuloksilla (lukija samaistuu), jos ei ole käsitystä metsien todellisesta tilasta. Aikanaan (määrämitta) harsinnasta luopumalla metsien tuotto ja kasvu saatiin tuplattua. Tällä hetkellä (ehkä) ollaan menossa samaan suuntaan?   Nyt on mentävä.

    Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Kannattaako Visa hehkuttaa jaksottaisen ylivertaisilla tuloksilla (lukija samaistuu), jos ei ole käsitystä metsien todellisesta tilasta.”

    Ei se ole mitään hehkuttamista ylivertaisilla tuloksilla, jos vain kertoo, mihin pääsee aivan tavanomaisella metsänhoidolla, jos vain huolehtii puut kasvamaan niille soveltuvilla maapohjilla, ja hoito ja hakkuut tehdään ajallaan. Silloin kiertoaikainen työmäärä ja kustannukset pysyvät hyvinkin kohtuullisina. Minulla on se hyvä puoli, etten tarvitse teoreettisia mallinnuksia, sillä käytössäni on nyt jo riittävästi kiertoaikaisia kasvu- ja hakkuutuloksia ja kaikki kustannukset on kirjattuina.

    Perko

    Suomen metsätalouden nykytilanne on järjetön. Ulkomaiset tehtaat vaativat jatkuvaa tehotuotantoa,  se on tehotonta, vaikka kolme viidesosaa metsistämme on jo nyt heikossa kunnossa – alle 5 kuutiometrin kasvua hehtaarilla. Tällainen plantaasitalous sopii banaanivaltioihin, ei velkaiselle Suomelle, jonka pitäisi hoitaa metsiään viisaasti ja kestävästi metsän omistajalle.

    Ulkomainen teollisuus ajaa omaa etuaan. He haluavat halpaa raakapuuta nyt heti, välittämättä siitä, että metsiemme tila heikkenee vuosi vuodelta. Samalla voitot valuvat pois maasta, ja meille jää vain kulut kuntoutuksesta sekä heikentyneet luonnonvarat.  Veroa maksavat vain osan Suomeen. Tämä on huono diili Suomen kansantaloudelle.

Esillä 10 vastausta, 14,061 - 14,070 (kaikkiaan 14,081)