Jatkuva kasvatus käytännössä.

Ei. Siinä oli taappäin suurin jymäyttäjä myhistys, joka kyllä jaksoi kaupata (provisiopalkkio) täyteen ja ylikin.

Tein yhteen Facebook-ryhmään yhteenvetoa kannattavuudesta, kommentteja raadilta?

Olli Tahvonen kirjoitti Luontopaneelille raportin aiheesta ja siinä päätelmä taisi olla, että mitä korkeammat laskentakorot, sitä useammin kallistutaan jatkuvan kasvatuksen suuntaan. Hän huomauttaa kuitenkin, että jos päätehakkuukypsässä metsässä ei ole valmiina erirakenteisuutta, avohakkuu voi olla kannattavampi vaihtoehto.

Metsälehden lukijoiden keskustelun aiheesta voisi ehkä summata, että jaksollista mallia pidetään onnistumiseltaan varmempana (uudistuminen, puunkorjuu) ja puuntuotokseltaan parempana. Menetelmien vertailut pitää tehdä oikein lähtöoletuksin. Mukana pitää olla kaikki kustannukset, realistiset kantohinnat ja oikea puuntuotos ml. jalostushyöty. Jaksollisessa pitää olla mukana varttuneen metsän yläharvennuksen mahdollisuus ja jatkuvassakin voidaan tarvita taimikonhoitoja.

Omasta mielestäni selkeää vastausta kannattavuuteen ei ole, kun päätöstilanteet vaihtelevat maastossa niin paljon. Jatkuva malli voi tulla valituksi muutamassa erikoistapauksessa, mm. erirakenteiset turvemaan korvet, karuimmat männyn kasvupaikat ja vesistöjen suojakaistat. Lisäksi jos omistaja ei halua avohakkuuta, esimerkiksi kunnan virkistysmetsään.

Jatkuva malli voi olla hetkellisesti erittäin kannattava, jos puuston rakenne on sopiva ja suhteellinen arvokasvu korkea. Malli on kuitenkin useimmiten väliaikainen yleisimmillä kasvupaikoilla: eteen tulee uudistumisen puutteiden tai metsätuhojen vuoksi epäjatkuvuuskohta, jossa päädytään luontaiseen uudistamiseen tai viljelyyn.

Nyt oli jossain uutinen, jonka mukaan turvemaan kaistalehakkuu taimettui erittäin hyvin, kun se muokattiin ajamalla pintakasvillisuus pois ajokoneella kuorma päällä. Tällainen on hyvin halpa tapa uudistaa ja erittäin kilpailukykyinen jatkuvan kasvatuksen kanssa.

”Jatkuva malli voi tulla valituksi muutamassa erikoistapauksessa…”. On vähemmän johdatteleva, jos voidaan todeta, että sopii kaikkialle talousmetsiin. ”Jatkuva malli voi olla hetkellisesti erittäin kannattava…”. Tästä tullaan tuohon mehtäukon ”nypläykseen”. Kysymys ei ole jk metsistä, vaan lain ja metsänhoitosuositusten hyväksikäytöstä. Putsataan hallussa oleva tai ostometsä arvopuustosta. Siihen nykyinen metsälaki antaa mahdollisuuden. On hyvinkin lyhyt oppimäärä ja erittäin kannattava. Rusinat pullasta?

A J on ärsykkeeksi heittänyt, arvelen!  ”Vain hetkellinen tuottavuus hyvä!” – Tällaiset lyhytnäköiset arviot mätänevät kuin avohakkuuaukon laho puu.  Siellä  se toimii tuleville omistajille.

30 vuotta vs. ”Hetkellinen hyvä”
– **Jatkuva kasvatus:**
– **500–600 m³/ha** (90 €/m³) = **54 000 €**
Tulot tasaisesti   (ei odotusarvoa).  Näihin tuloihin on edes mahdollisuus kun valitsee keskeytymättömän  tuotannon.   Vaihtoehdoista 75 vuoden ohjeilla ei ollut apua!  Hinta on valittu  tuleville vuosille.

500 per 30 vuotta tekisi kasvua 16 m3/ha vuodessa ja 600 m3 20 m3. On kyllä hienoa jos jatkuu 30 vuotta. On mahdollisuuksien rajoissa että onnistuu. Sen jälkeen voikin olla eväät syöty, eli ei ole syntynyt ja hakkuista ehjänä selvinnyt tarvittavaa määrää kasvatuskelpoisia kuusen taimia alle.