› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,991 - 14,000 (kaikkiaan 14,028)
1 2 3 … 1 399 1 400 1 401 1 402 1 403

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 23.3.2025, 15:14

    Mitähän tuokin taas mahtoi tarkoittaa? – vai tarkoittiko yhtään mitään?

    konstapylkkerö2 23.3.2025, 15:22

    Minä hakkaan Perkon laskukyvyssä 6-0 . Perko on täysi satusetä joka tarinoi täysin omasta hatustaan vetämillä ”faktoilla”.

    Husq165R 23.3.2025, 16:22

    Se on melko tarkalleen niin kuin Perko ja Jovain kertovat, ovat oikeassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.3.2025, 17:21

    Yksittäisiä tutkimuksia ei kannata tyrmätä ennen kuin tietää tarkkaan mitä taustaoletuksia on käytetty ja miten on laskettu. Esimerkiksi miten lahopuuta tuottava malli toimii, perustuuko ylitiheyden aiheuttamaan itseharvenemiseen vain mihin.

    Pukkala on metsäalalla kansainvälisesti kaikkein siteeratuimpia metsäntutkijoita, joka on tehnyt paljon myös yhteistyötä ulkomailla. Ehkä tunnetuin monitavoitteisen metsäsuunnittelun ansioistaan, mm. metsänhoidon ulkoisvaikutusten huomioimisesta.

    Maaperäasioista Timo mietti joskus blogissaan voisiko avohakkuumetsätalous pienentää maaperän hiilivarastoja. Itse pidin sitä aika epätodennäköisenä. Sen sijaan nyt vaikuttaa siltä että ilmastonmuutos kyllä purkaa maaperän hiilivarastoja: hajotus nopeutuu erityisesti turvekankailla. Kivennäismaillakin on samaa ongelmaa, kun taantuva kasvu ei enää riitä tuottamaan tarpeeksi suurta karikesyötettä maaperään, kuten Ilkka Leinonen kirjoitti. Sitä en osaa sanoa pitäisikö metsän hoitoa jotenkin tämän vuoksi muuttaa. No ainakin turvemailla apuväline on selkeä: jatkuvaa kasvatusta lisää.

    PenttiAKHakkinen 23.3.2025, 19:10

    Annelille huomauttaisin, että luonto voittaa aina.
    Metsänkasvatuksessa tämä ilmenee siten, että jos ei hakata puuta pois maapohjan kasvukyvyn mukaan niin luonto hoitaa asian. Laho tai jos hienostellen sanotaan niin itseharventaminen, on metsissä luonnon toimintatapa. Jos ei hakata ollenkaan niin laho kyllä hoitaa tasapainotilan. Metsätuhot saattavat avittaa, mutta laho kyllä viimeistelee asian.

    Mallinnukset ovat ihan ok. Mutta Pukkalan kirjoituksesta sai sen kuvan, että metsän hehtaarikohtainen puusto on joku määräävä tekijä. Maapohjan kasvukyky on se joka ratkaisee lahopuun määrän.

    Reima Muristo 23.3.2025, 19:32

    Meillä päin määräävä tekijä on metsänomistaja eli minä. Siihen ei mitää lesta-kommuunia tueksi tarvita.

    Kuusiuskova 24.3.2025, 07:20

    Mä väitän edelleen et omt ja lehto pystyy kasvattamaan vähintään 12-15 mottia vuoteen siitä ku taimi isketään maahan, semmoinen ei jk:ssa onnistu

    Visakallo Visakallo 24.3.2025, 09:01

    Tuota ei tarvitse edes väittää, koska asia on juuri niin.

    Perko 26.3.2025, 09:09

    Tässä on kyseessä melko spesifi metsänkasvatukseen liittyvä väite,   joten pureudun asiaan vaiheittain.

    **Väitteen kumoaminen: ”OMT ja Lehto pystyvät kasvattamaan vähintään 12–15 m³/ha vuodessa kusen taimista”**
    Tämä väite on **liian optimistinen** Etelä-Karjalankin olosuhteisiin, jos puhutaan **taimikon aloitusvaiheesta (nollasta)**.

    Perustelut:

    – **Keskipitkän aikavälin (30 vuoden) kasvukäyrät** kuuselle Etelä-Suomessa antavat **vuosikasvuksi noin 8–12 m³/ha** hyvissä olosuhteissa (OMT/Lehto), mutta **vain kypsemmässä vaiheessa** (ei alusta lähtien).
    – **Ensimmäiset 10–15 vuotta** taimikon kasvu on hidasta (alle 5 m³/ha/vuosi), koska puusto on vielä pientä ja latvusto ei ole sulkeutunut.
    – **Täysin terveen sekapuuston (30 cm keskipaksuus) jatkuva kasvatus** voi teoriassa päästä **jopa 15 m³/ha/vuosi**, mutta tämä edellyttää **erittäin tiheää ja tasalaatuista puustoa**, mikä on harvinaista käytännössä.

    **30 vuoden keskiarvolaskenta (0 → 12 m³/ha/vuosi)**
    Jos puuston **kokonaistuotos 30 vuoden jälkeen** on esim. 360 m³/ha (30 × 12 m³), se vastaa **keskikarjalaista hyvää kasvua**, mutta **ei ole ”vuosikasvua” alusta alkaen**. Todellinen kasvu **kiihtyy ajan myötä**, joten:
    – Vuodet 0–10: ~2–5 m³/ha/vuosi
    – Vuodet 10–20: ~6–10 m³/ha/vuosi
    – Vuodet 20–30: ~10–15 m³/ha/vuosi

    **Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet tavoite (30 m³/ha/vuosi?)**
    Tämä edellyttäisi:
    – **Sädekasvu 4–5 mm/vuosi** (rinnankorkeusläpimitta) terveellä kuusella (yli 800 litran tilavuus) tarkoittaa noin **0,3–0,5 m³ vuosikertaa per puu**.
    – **20 m³/ha kasvuun tarvitaan** noin **40–70 isoa puuta/ha** (riippuen koosta):
    – Esimerkki: Jos keskimääräinen puu tuottaa 0,4 m³/vuosi, tarvitaan **50 puuta/ha** (50 × 0,4 = 20 m³).

    **Käytännön rajoitteet**
    – **Tilaa ja valoa**: Jatkuva kasvatus vaatii **tasapainon** puiden välillä – liian tiheä puusto hidastaa kasvua.
    – **Hoidon intensiivisyys**: Jatkuva harvennus ja aluskasvillisuuden hallinta ovat välttämättömiä.

    ### Miten kävi pinolle?
    – **12–15 m³/ha/vuosi on mahdollista**, mutta **vain kypsemmässä puustossa** (ei taimivaiheessa).
    – **30 m³/ha/vuosi** on **erittäin harvinainen** ja edellyttää optimiolosuhteita (esim. ravinteet, täydellinen vesitalouden hallinta).
    – **Isojen puiden määrä** riippuu sädekasvusta, mutta 20 m³/vuosi vaatii noin **40–70 kpl/ha** keskipaksuja, terveitä puita.

    Lähteet: METLA:n kasvutaulukot, Tapion metsänhoitosuositukset, sekä Etelä-Karjalan metsätalouden pitkän aikavälin tutkimusdata.

    mehtäukko 26.3.2025, 10:30

    On perustavanlaatuinen virhe, että jaksollisessa puuntuotannossa tuijotetaan ja väitetään vuorollaan olevan kuvion taimikkovaihetta koko metsätilan olotilaksi.

    Toimivassa konseptissa uudistaminen seuraa kuvioissa toisiaan niiden kehityksen =järeytymisen perusteella, kun korjuukypsyys on saavutettu. Näin taimivaiheiden luonnollinen kehittyminen kuuluu menetelmään eikä se ole koko metsätilan tuottamattomuutta.Eri kasvu-asteisia kuvioita pyritään saavuttamaan tavoilteltu suhde koko pinta-alasta, että kierto ja työllisyyskin on tasaista.

Esillä 10 vastausta, 13,991 - 14,000 (kaikkiaan 14,028)
1 2 3 … 1 399 1 400 1 401 1 402 1 403