› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 4 vastausta, 13,901 - 13,904 (kaikkiaan 13,904)
1 2 3 … 1 389 1 390 1 391

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • KuneKoski 14.3.2025, 18:45

    Itse näkisin, että jk voisi soveltua parhaiten hyvin niukkaravinteisille maapohjille. Siellä tuotto-odotukset ovat alhaiset, joten kovin suuria panostuksia uudistamiseen ei kannata tehdä. Tuollaisia paikkoja voisi olla esim. kallioiden päälliset. Puut on joka tapauksessa kasvatettava harvassa, kun ravinteet ja vesi ei riitä suurelle puumäärälle. Puiden pituuskin on lyhyempi, joten valoa ja lämpöä tulee kenttäkerrokseen asti auttamaan uutta kasvua alkuun, eikä heinästäkään ole haittaa. Tuollaisilta alueita voisi käydä poimimassa ”kypsät hedelmät” parinkymmenen vuoden välein. Etelä-Suomen omt-pohjilla, joissa puut kasvavat yli 30 metrisiksi, on sulaa hulluutta pitää puusto niin harvana, että valo ja lämpö tulevat maahan asti. Silloinkin sen käyttää todennäköisesti hyväksi pihlaja ja erilaiset heinäkasvit.

    Visakallo Visakallo 14.3.2025, 19:41

    Asia on kuten KuneKoski tuossa edellä kirjoitti. Laskin tuossa juuri oman Etelä-Suomen pohjoisreunalla olevan kuusivaltaisen päätilani mittaustodistuksiin perustuvan keskimääräisen puuntuotoksen 41 vuoden ajalta M3/ha/v. Tulos oli 7,28 M3, eli koko ajalta 41 x 7,28 =298,48 M3/ha. Tukkiprosentti koko aikana myydystä puusta on ollut 80%. Metsän keskikuutiomäärä/ha oli 41 vuotta sitten 145 M3, nyt 155 M3.

    Perko 14.3.2025, 21:24

    ”Metsän keskikuutiomäärä/ha oli 41 vuotta sitten 145 M3, nyt 155 M3.”   tuo  pitää julkaista  valtakuuna muita uutisia. Oletko kutsunut  median jo?

    PenttiAKHakkinen 14.3.2025, 21:58

    Visakallolla ihan hyvää dataa metsästään. Tuo 41 vuotta kuitenkin vääristää tuloksia. Varsin tarkkaa dataa saa jos hakkuudata on kiertoaika+10 vuotta ajalta. Pari huomiota kuitenkin tein. Tukkiprosentti on iso. Aivankuin harvennushakkuut ja varsinkin ensiharvennukset olisivat vähäisiä. Toisaalta voisi kuvitella, että tuo hakkuu/vuosi 7,28 tulee olemaan suurempi kun laskentadata on kattavasti kiertoajan läpi.

    Minun arvioni on, jos tuo vuosikasvu 7,28 olisi lopullinen, että nollanielu puusto olisi 160-165 m3/ha.

    Mielenkiintoinen tieto on kuitenkin tuo, että Visakallo on pystynyt hakkaamaan metsänsä ”paljaaksi”  20 vuoden kierrolla. VMI n mukaan Suomen metsät paljaaksihakataan n 25 vuoden välein. Tämäkin antaisi viitteitä, että vuosikasvu ja keskimääräinen puusto ovat paljon isompia kuin jototeutunut.

Esillä 4 vastausta, 13,901 - 13,904 (kaikkiaan 13,904)
1 2 3 … 1 389 1 390 1 391