Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,701 - 13,710 (kaikkiaan 13,721)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • konstapylkkerö2

    Sinä se huijari olet Perko. Päättymättömien kiertoaikojen tuottojen laskenta johtaa harhaan , kun pitäisi laskea käytännön tilanteen tuloksia ja vertailla niitä.

    PenttiAKHakkinen

    Minäkin katsoin tuota Lapinjärven metsävideota. Vaikutti koko juttu huijaukselta tai sitten oli huonot kuvakohteet valittu.

    Joskus viisi vuotta sitten yritin laskea jatkuvan kasvatuksen systeemiä. Laskennassa aina loppuivat puut kesken. Alikasvos ei siis pystynyt syöttämään kasvatuskelpoista puustoa tarvittavia määriä.

    Voisin nyt tarttua uudella innolla asiaan kun täällä näkyy olevan käytännön tietoa asiasta: Teoreettisesti asiaa voisi yrittää ratkaista normaalimetsän tyyppisellä laskennalla. Tarvitaan seuraavat oletukset ja tiedot.

    Oletus  6 kiertoa x 15 vuotta. Anneli ilmoitti, että ovat päässeet jatkuvassa kasvatuksessa 90% tukkiosuuteen. Tämä tarkoittaisi n 900 litran puita. Lapinjärvellä näyttivät poistaneen 90 m3/ha. Tulisi 1 puu/aari.

    Tarvitaan tieto, mikä on puiden koko jäävässä metsässä ikäryhmissä 1-15, 16-30, 31-45, 46-60, 61-75, 75-90. Teoreettisesti yhden aarin alalta pitäisi siis löytyä vähintään 1 puu kustakin ikäryhmästä. Käytännössä lienee ideaali vaikea löytää, mutta hehtaarin alalta kyllä. 600 runkoa hehtaarilta.

    Maapohjan kasvupotentiaali pitäisi olla n 6 m3/ha.

    Jos oikein tarkkoja ollaan niin nuo tiedot pitäisi löytyä suoraan jk kasvattajilta. Aonakin jos ovat kiinnostuneita kannattavuudesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    jatkuvassa kasvatuksessa 90% tukkiosuuteen Ei vaan jaksollisessa päästään parhailla päätehakkuilla tuohon. Visakallo on muistaakseni päässyt kaikessa puunmyynnissään yli 80 prosenttiin, vai oliko enemmänkin? Jatkuvan tukkiosuuksia en tiedä.

    Kyllä Perkolta löytyy runkolukussarjoja tästä ketjusta. Myös Timo Pukkalan kirjasta löytyy liitteestä.

    Kurki Kurki

    Lapinjärven koealan suurimmat puut kyllä näyttävät vähän samalta kuin suojelumetsien kuusten latvat ovat kuolemassa. Tuolla maapohjalla voisi näyttää tältäkin.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/rivi-istutusta/

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Olin töissä!

    Suukot ja halaukset kellarin eheytyshoitojonon tontuille!

    Virtsikseltä jos kyselöö niin saattaa tukkirosentit mennä reilusti yli saran! Siinä painaa se vankka kokemus aikaslaillansa. Joskin vessillä ehkä enempi sekä romillet että manttaalit!

    Kisaasta ei uutta tierotettavaa olleskansa!

    Suukoin, Leena!

    PenttiAKHakkinen

    Tuskin Visakallo on tuollaista väittänyt, että kaikessa puunmyynnissään. Tai sitten on reilusti lyhyempi aika kuin kiertoaika tarkasteltavana. Päätehakkuissa minäkin olen päässyt yli 80% n, mutta vain jos yhtiöillä on ollut tukkipula. Varsinkin Ensolla oli aikoinaan tapana, että kaikki tukit otettiin 5,6 metrisinä. Ei sillä päässyt kuin vähän yli 70% in.

    Jovain Jovain

    Kyllä jatkuvassa kasvatuksessa päästään vastaaviin tukkisaantoihin ja vertailu tekee mielenkiintoiseksi sen. Eihän korko vielä puuta kasvata ja jatkuva kasvatus tuottaa sijoitustuottona, siinä kuin jaksottainen kasvatus. On vähän uskaliasta tehdä vertailuja näiden välillä, mutta myös jatkuva kasvatus tuottaa tuloerona ja jopa korkoa korolle. Vertailua voidaan tehdä jaksottaisen alkukehityksen (myyntien) ja jatkuvan kasvatuksen myyntien välillä.

    mehtäukko

    Trollin jankutusta.

    PenttiAKHakkinen

    Outoja on näiden jk kasvattajien puheet. Mielenkiinnosta päätin käyttää Stetson-Harrison menetelmää jk metsän puustokoostumukselle oletuksena, että tukkiosuus hakkuissa 90%.
    Joka 15 vuosi poistettava puusto 90 m3/ha vastaisi vuosikasvua 6 m3/ha. Jotta ne muutkin puut kasvaisivat niin vuosikasvun pitäisi olla paljon isompi. Oletusarvoilla sain vuosikasvuksi 11,5 m3/ha. Tämä ei voi toteutua ja voidaan ainakin tehdä johtopäätös, että tasaiset joka 15 vuosi tapahtuvat hakkuut eivät ole mahdollisia.

    Katselin metsänhoitosuosituksista tietoja. Näyttivät antavan ppa tietoja. Minä luovuin jo kymmeniä vuosia sitten pohjapinta-ala systeemistä. Sehän antaa oikeita tuloksia vain tasalaatuisissa metsissä. Nyt pitäisi tietää runkolukuja ja niiden tilavuuksia ei pohjapinta-aloja.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Arvometsän blogissa on esimerkkejä jk-hakkuista. Tässä Timo Pukkala on saanut tukkiprosentiksi 85. Timolla ovat puustopääomat korkeammat kuin Sauli Valkosella Lapinjärvellä. Vuosikasvu 11,5 m3/ha on mahdollinen etelässä kuusikoissa rehevillä kasvupaikoilla jaksollisessa mallissa, sitä en tiedä toteutuuko jatkuvassa. Lähde ja Pukkala ovat sitä mieltä että kyllä se jk-metsä kasvaa, jopa enemmän kuin jaksollinen.

    http://www.arvometsa.fi/neljas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/

Esillä 10 vastausta, 13,701 - 13,710 (kaikkiaan 13,721)