Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 13,722 vastausta, 136 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 8 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 13,661 - 13,670 (kaikkiaan 13,722)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Voisihan täällä jatkossakin olla jonkinlainen jk-ketju, mutta asiapohjalta. Se tosin taitaa kyllä olla toiveajattelua.

    Perko

    Visahan  on ottanut korjauksen tosissaan  kun tommoisia laukoo, eikö enää naurata. Onhan se ihmeellistä, kuinka jotkut voivat puhua metsänhoidosta kun ovat ikänsä  noudattaneet hallinnon ohjeilla  tamppausta kerrasta toiseen nöyrällä mielellä.

    Johtuuko katkeruus jk:ta vai  jaksollisen  niukasta ja hitaasta tuottavuudesta?

    Perko

    Palstan eka sivuilla kymmenkunta kirjoittajaa kirjoittaa omia  jaksollisen muutoksesta jk  systeemiin.  Miksi siitä pitää kiivastua?    Hämmästyvän  äkkiä on selkeytynyt monelle  menetelmien erot.  Simulointi  paikallisilla arvoilla ja hinta parametreillä 50 vuoden ajalta  antaa 380  € /ha verotetun  keskimääräisen tuoton ilman korkoja.   Tuon perusteella jk:lla tukkipuun tuotantoon keskittyminen parantaa metsänomistajan tuloja  ja  pienentää  montaa puihin  kohdistuvaa riskiä.

    Perko

    Palstalla on sattuva  otsikko ja  aktiiviset keskustelijat  jatkuvan kasvatuksen lukijoitakin varmaan  joitain.  Numeroiden perusteella  aihe on  metsäomistajille  nopeimmin tuloihin  korjausta tuova asia joten , mistään vähäpätöisestä asiasta vastustajat eivät kamppaile.  Vertaamalla  kehitystä  myyntihinnalla niin ero on kolmekertainen   jatkuvan kasvatuksen tuotannossa.   Tuotanto nopeutuu myös enemmän kuin turkulaisten  junayhteys eikä  sijoitukset ole suuret.  Mitäs  muuta vielä?

    Miksi vastustajat kamppailevat?
    Jatkuvan kasvun metsänhoito on niin tehokas, että se haastaa perinteiset menetelmät. Vastustajien kamppailu kertoo vain yhdestä asiasta: tämä ei ole mikään vähäpätöinen juttu, vaan mullistava muutos metsätaloudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisihan se olla mullistava, jos se toimisi käytännössä. Siitä saadaan muitakin hyötyjä kuin myyntituloja. Ken elää se näkee. Ainakaan itse en ole mielestäni menetelmän vastustaja vaan toiveikas kehittäjä, vaikka kirjoituksista voisi toisin luulla. Tutkijalle ei ole lähtökohtaisesti eduksi lukita näkemyksiään, vaan on parempi olla avoin muutoksille.

    mehtäukko

    ”…tämä ei ole mikään vähäpätöinen juttu, vaan mullistava muutos metsätaloudessa…”

    Kun edellinen harsintatalousmenettely päätettiin 60-luvulla, puuston määrä siitä on jaksollisesti moninkertaistunut. Samoin kasvu.

    Kuinka tuota vähäpätöistä juttua voidaan puolustella maan mittakaavassa? Kertokaa se suoraan.

    Perko

    Nykyään vapaat metsänomistajat, jotka tekevät yhteistyötä sahaustoimijoiden  kanssa, voivat saavuttaa aiempaa laajemman hyvinvoinnin verrattuna 70 vuotta  vallinneeseen keskusjohtoiseen sellutuotantoon. Olen nähnyt ja kokenut tämän käytännössä, ja taloudelliset tulokset puhuvat puolestaan.

    Makarov

    Itsellä on tulossa hakkuu 10ha korpikuviolle jossa tehtiin -16 vuonna jk hakkuu. Taimettumista on tullut ihan mukavasti vaikka hakkuu tehtiin varsin maltillisesti jos vertaa jk suosituksiin. Kävihän siinä  eräs jk firman edustaja antamassa ohjeita puottaa ppa kerralla alas jotta maa saa valoa, taimettuminen alkaisi ja saa ison tilin. Minä teetin varovaisemman hakkuun ajatuksena välttää tuulituhoja sekä ehkäistä maapohjan liiallista heinittymistä, luulisin ratkaisun olevan oikean. Nyt tehdään uusi hakkuu jossa poistetaan isoja, harvennetaan puustoryhmät ja otetaan huonoja pois. Seurataan mitä tapahtuu, kovin vaan näyttää uudistuminen olevan kuusta eikä taida välttyä raivaussahan käytöltäkään. Luonnon merkkejä kannattaa seurata, mihin taimettumista laajemmin on tulossa niin siellä voi jk:ta kokeilla mutta epäilen tämänkin alueen muuttuvan kuusikoksi, merkit viittaavat kovasti siihen. Loppu päätelmä itsellä on sellainen että kannattavan jk harjoittamiseen ainakin itsellä maapohjat ovat hyvin rajalliset jotta saisi järkeviä kuviota. Tasarakenteisessa pystyy kehittämään järkeviä kuvio kokonaisuuksia joita on helppo hoitaa ja helppo myydä puuta aina markkinoiden tarjoamilla korkeilla hinnoilla.

    mehtäukko

    Perkolainen ”…vallinneeseen keskusjohtoiseen sellutuotantoon. Olen nähnyt ja kokenut..” Mistä Lupiaskin kannesta sinä tuijotat tilastoja?

    MT uutisointi 26.2.: SELLU NOUSI METSÄVIENNIN YKKÖSEKSI. ”Vielä 2022 marraskuussa paperi toi eniten vientituloja, mutta sen jälkeen ykköseksi kiilasi kartonki.Viime vuoden lopulla parhaassa vireessä olivat sellutehtaat metsäviennin ykkösiksi.”

    Hakkeeksiko päätyvät jk:n riu`ut jo hatelikossa, kun sinä väität ettei niitä tule?

    Sinä kovin inttäjä vastaa esitettyyn kysymykseen?

    140ärrä

    Täällä olen nähnyt jk apostolien kirjoituksia jaksollisen kasvatukset 40 vuotta tamppausta uudistamisesta. 

    Justiinsa valmistui ensiharvennus. Ihan vuodelleen tarkasti en tiedä puuston ikää, mutta vuoden 1997 ilmakuvassa paikalla oli sankka metsä, vuoden 2001 ilmakuvassa varsin tuoreen näköinen aukko. Hakkuukertymä oli reilut 50 mottia/ha, ja seuraavaan harvennukseen jäi oikein mukavasti puuta lihomaan, eli mitenkään rajulla kädellä ei puuta otettu. Mistä kohdasta jatkan tamppausta?

Esillä 10 vastausta, 13,661 - 13,670 (kaikkiaan 13,722)