Jatkuva kasvatus käytännössä.

Puustokuutiometrit ovat kuutioita ja tulevat esiin metsien vajaatuottoisiksi hakkuista, kuten avohakkuut ja liiallinen taimettumisen edistäminen.

Niin se on täällä kerrottu ja sellaiseksi osoitettu, mutta se ei pidä paikkaansa. On tutkimuksen ja käytännön tuloksia, jotka osoittavat päinvastaista. Ei ole syytä uskoa, että myöskään peitteisessä metsänhoidossa puustopääomat valehtelevat.

” On tutkimuksen ja käytännön tuloksia, jotka osoittavat päinvastaista. Ei ole syytä uskoa, että myöskään peitteisessä metsänhoidossa puustopääomat valehtelevat.”

On melkoista itsepetosta takertua yhden osa-alueen osin teoreettisiin asioihin, simulointeihin ja olettamuksiin. Kaikkien työvaiheiden toimintavarmuus ja lopputulos ratkaisevat.

Jovain, pidätkö siis jatkuvan kasvatuksen uudistamistuloksia huonoina mutta kasvatustuloksia hyvinä? Kuka on nämä tulokset dokumentoinut ja mistä ne on luettavissa?

mehtäukolla hyviä kysymyksiä minun ”jatkuvan kasvatuksen” sovellutuksesta. Itse mieluummin teetän maanmuokkauksen ja teen istutuksen päätehakkuualoille. Jos alalla on täysitiheä muutaman kymmenen sentin pituinen alikasvoskuusikko niin pakkohan se on sinne jättää ja antaa kaavaa. Kalliiksi tulisi sen tuhoaminen.

Nämä alat, missä on tällainen alikasvoskuusikosta tullut metsä on jo ensiharvennettu n 25 vuoden iässä ja yksi ala jo kakkosharvennettu 40 vuoden iässä. Siinä mielessä ei siinä paljoa kasvutappiota voi olla. Mahdollinen juurikääpäongelma on kysymysmerkki. Mutta tuolla kasvuvauhdilla siellä on jo 50 vuotiaana tuhti kuusikko, että ei tarvitse ”syöttää” laholle pitkällä kiertoajalla.