› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,631 - 13,640 (kaikkiaan 13,736)
1 2 3 … 1 363 1 364 1 365 … 1 372 1 373 1 374

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 24.2.2025, 12:23

    Metsänhoidon suosituksiin voisi tosiaan tuoda tarkempia ohjeellisia puupääoman määriä jatkuvaan kasvatukseen. Tukkiosuus on parhailla jaksollisilla 90 prosenttia päätehakkuissa. Jaksollisessa kannattanee noudattaa harvennusmalleja.

    Perko 24.2.2025, 12:30

    En osaa vastata kysymykseesi.  Oletan jaksollisen kasvu ja puustokin vaihtelee jonkin verran paljaasta taimettumisen kautta loppuunmyyntiin.

    PenttiAKHakkinen 24.2.2025, 21:52

    Perkolla oikea huomio jaksollisen kasvu ja puustovaihteluista. Kasvu näyttäisi olevan aika vakaa ja nouseva trendi. Se, että metsän kasvu vaihtelee puiden iän mukana, ei vaikuta mitään dynaamisen tasapainon tilanteessa. Sieltähän löytyy eri kehitysluokissa olevat puustot.

    Minulla on lähes sadan vuoden hakkuudata metsistäni. Kun sitä dataa ajaa eri kiertoajoilla ja valitsee maksimaalisen keskimääräisen puuston, niin näkee, että kiertoajan läpi laskettu puusto/ha vaihtelee. Johtunee siitä, että tuon lähes sadanvuoden sisään mahtuu mm kaskikoivikoita, laidun lepikoita, harsintahakattuja alueita ja keinollisesti uudistettuja kuusikoita. Jatkossa vaihtelua kiertoaikoihin ja keskimääräiseen puustoon tulee, kun puulajisuhteet muuttuvat.

     

    Jovain Jovain 25.2.2025, 20:47

    Eihän peitteisessä metsänhoidossa kannata pyrkiä kehitysluokkien tai muusta syystä pyrkiä muuttuviin kasvatusolosuhteisiin. Kullakin kehitysluokalla on omat puusto ja kasvatusohjelmansa ja onhan kiertoajan keskimääräiset kasvu/tuotto lukemat määriteltävissä, mutta ne poikkeavat peitteisen jatkuvasta puustopääomien tuotosta. Voi olla optimi sekin ja aina myös metsänhoidon yhteistoimintaa voidaan tiivistää. Sitähän metsänhoito kokoajan on, mutta mutta..

    PenttiAKHakkinen 25.2.2025, 21:36

    Jatkuvassa kasvatuksessa ”kiertoaika” on harvennushakkuiden välinen aika. Ongelmana on, että aloitus olisi tehtävä paljashakatulta alalta. Ongelma voidaan välttää, jos löytyy n 100 vuotinen hakkuudata jatkuvan kasvatuksen metsästä siten, että se on ollut koko ajan jatkuvassa kasvatuksessa. Keskimääräinen puusto ja hakattu vuosikasvu ja sen tukkipuu% löytyvät silloin parin viimeisen vuosikymmenen tiedoista. Puustopääoman tuottoprosentti on hiukan vaikeampi ratkaista, mutta hakkuudatan läpimittatiedoista se selvinnee jollain kaavalla.

    Jos jollain on 60 vuotinen hakkuudata jatkuvasta kasvatuksesta niin parin viimeisen vuosikymmenen hakkuutiedoista saa jo hyvän arvion tilanteesta.

    Edellä olen olettanut, että hakkuut on tehty jonkin verran nopeammin kuin 20 vuoden välein.

    PenttiAKHakkinen 25.2.2025, 21:51

    Minulla on ollut käytössä ylivertainen sovellutus jatkuvasta kasvatuksesta. Kymmeniä hehtaareja. Tehdään aukkohakkuu, ei istuteta eikä maata muokata. Pääasia, että ennen aukkohakkuuta alalla on pientä kuusen tainta. Muuten hyvä systeemi, mutta ykkösraivaus oli työläs. Vaikkakin niittosysteemillä sai raivata. Hyvä puoli on, että nuo alat on jo ensiharvennettu. Huono puoli, että uutta alaa pukkaa.

     

    mehtäukko 26.2.2025, 08:26

    Kun ei istuteta eikä muokata, kuinka paljon aikaa kuluu Penan alueilla täystiheän arvopuun (ku,mä,ra) taimettumiseen? Eikös raivaus (Ekin pirun keksinnöllä) kuluta kannattavuutta? Taimien jalostushyötyhän on n. nolla,kun metsikkösiemenellä toimitaan. Eikö se, ja varma uudistuminen paina lusikassa, sillä ihmisikäkin on rajallinen?

    Jovain Jovain 26.2.2025, 08:28

    ”Mikä ongelma – aloitus olisi tehtävä paljaaksihakatulta alalta”. Mikä ettei ja on myös pystymetsiä, jotka soveltuvat kasvatuksen vaihtoon ja tulosta voidaan seurata. Kerrot myös ylivertaisesta sovellutuksesta kuusen kasvatuksesta. Harvemmin kuitenkin näinpäin, että kuusi taimettuu liikaa. Sitä voidaan hillitä ja olisi metsän tuoton ja hoidon kannalta eduksi. Tupla puustopääomat hillitsevät taimettumista ja tuoton kannalta puustopääomien lisäämisellä päästään helposti tuplatuottoihin, mitä myös peitteiseltä metsänhoidolta edellytetään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.2.2025, 08:53

    puustopääomien lisäämisellä päästään helposti tuplatuottoihin

    Onko tämä kuutiometrejä vai prosentteja ja verrattuna mihin?

    mehtäukko 26.2.2025, 08:55

    Ristiriitaista on uutisointi Jojolla.

Esillä 10 vastausta, 13,631 - 13,640 (kaikkiaan 13,736)
1 2 3 … 1 363 1 364 1 365 … 1 372 1 373 1 374