Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 13,421 - 13,430 (kaikkiaan 13,889)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäuutisissa juttua em. sertifikaatista. Ehkä puun kysynnän kautta saadaan lisää vauhtia jk-kokeiluihin. Näitä metsiä seuraamalla nähdään, riittävätkö paukut 1-2 hakkuuta pitemmälle.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/jatkuvan-kasvatuksen-metsille-tulossa-oma-sertifiointi-ensimmainen-aefc-standardi-jo-toukokuussa/#d22ca7cc

    Nostokoukku

    Lukaisin taas aiheesta pitkästä aikaa sivun n:o 1 ja n:o 1343. Ei mitään uutta keväisen auringon alla. Samaa inttämistä sivusta toiseen.

    Perko

    Sivulla 1 Puuki ( 10 . teksti) kertoo sen miten ” jk puustoja”  on alettu muodostamaan.   Harva tapaus  josta on selitetetty tuloksia  on ollut erikäistä  kasvustoa tai jk- puusto ja käsittelyssä  ei  useimmiten ole hallittu  hakkuun tavoitetta.    Tuho ja loppu on varma mikäli jätetään tasaikäisen puuston vialliset ja lahot jäljelle . Täällä noita juttuja kertovat jatkuvana kasvatusena joihin aukonjälkihoidoissa aiheutettu lahot ja muukin lajisto on hävitetty.

    Jk  puusto on hyvin kasvavaa monikäistä ja kokoista metsää.  —- Rusalaisessa ohjeistuksessa  on viitteitä ”jatkuvasta € tuottavuudesta”.

    mehtäukko

    Professori E Tomppo toteaa, että jatkuva poimintahakkuu laskee metsikön kasvua 20-30 % jos sitä jatketaan pitkän aikaa. Jaksollisessa avoin vaihe jää lyhyeksi.

    Kun kasvu romahtaa lopulta kolmannekseen, mistä sinä Jojo horiset koplata ”jk:n moninkertaisen tuoton ja eurotuottoina vielä enemmän…” ?

    Eikö inttämisen ja ymmärtämättömyyden syy erotu noissa kahdessa lausekokonaisuudessa: on aivan luonnollista seurausta tajuta puustossa se, ja prof.Tomppo kirjoittaa, että kasvu tyrehtyy.

    Mutta kaksosethan sotkevat vaan pohjaan palanutta puuroaan vimmatusti.

    Makarov

    En ole kyllä ollut yhtään pettynyt ostettuihin jaksollisena hyvin hoidettuhin metsiin, no suuren osan hoitanut itse kuntoon toki mukana ollut hoidettujakin. Prosentit ei varmaan ole hyvät mutta euroja näyttää tulevan, varsinkin kun puun hinnat ovat nousseet merkittävästi metsien ostojen jälkeen. Jos laskis metsien ostoon sijoitetun pääomantuoton niin luulisin että se olisi aika korkea.

    Rippe

    Vastaan kysymyksiin:

    – Metsäni ovat noin 60km Napapiirin alapuolella. Korkeus merenpinnasta noin 50m. Käytännössä olemme alueella, joka juuri nyt hyötyy ilmaston lämpenemisestä. Metsä ei tietenkään heti reagoi asiaan, vaan genetiikallakin taitaa olla osansa. Käytännössä metsätilojen keskikasvut ovat metsämaalle 3-4 m3/ha/vuosi. Parhaat kuvioni kuitenkin kasvavat juuri nyt jopa 10 m3/ha/vuosi.

    – Ruotsissa on päätehakkuulle suojaikä. Se riippuu millä leveysasteella metsä on. Täällä se taitaa olla noin 90 vuotta. Metsätaloussuunnitelmassani on 82 -vuotias kuvio, hyvällä kasvupaikalla. Se ei ole papereiden mukaan vielä saavuttanut suojaikää. Yläharvennusta ei ole kielletty, mutta puunostaja meni hiljaiseksi, kun otin asian esille.

    – On erittäin hyvä, mikäli väittämäni ”JK:n taantumisesta” on väärä. Varmaan tulen joihinkin kuvioihini soveltamaan JK:ta. Mielipiteeni kuitenkin on, että riski ”käänteiselle rodunjalostukselle” on suuri. Istutettavat taimet ovat hyvää ainesta, ja kasvavat varmasti nopeampaa kuin luontaiset. Vallankin, jos siemenpuiksi on jäänyt kehnoja yksilöitä.

    – Metsänhoidon suositukset ja käytännöt muuttuvat koko ajan. Ja näin pitääkin olla. Perspektiivia antanee se, että alueellamme ei olla vielä ehditty päätehakkaamaan nykyisen, jaksollisen kasvatuksen satoa. Eli syklit ovat pitkiä. Emme voi tietää, minkälaista puuta arvostetaan 50 -vuoden kuluttua. Mutta juuri nyt on sellainen tilanne, että laiska metsänhoitaja on saattanut (tuurilla) tehdä jopa optimaalisen metsänuudistuksen 1990 -luvulla, jos ei ole tehnyt avohakkuun jälkeen yhtään mitään. Luontainen koivikko on voinut antaa ihan hyvän kuutiomäärän, ja näillä energiapuun hinnoilla voi lopputulos voittaa koulukirjan mukaisesti hoidetun metsän. Mutta tämä on erityisesti tuurin ansiota, sillä aikaisemmilla energianpuun hinnoilla olisi tilanne tietysti ihan toinen.

    – Metsän uudistamisen ja hoitamisen hinnoittelu on tietysti moniselkoinen juttu. Itse olen juuri nyt tykästynyt raivuuhommiin, joten sille en laske hintaa. Aikaisemmassa laskelmassani laskin kuitenkin varhaisperkuulle 200€/ha ja taimikonhoidolle 400€/ha. Lisäksi tietysti muokkaus, jolle laitoin 300€/ha ja istutukselle 800€/ha. Näistä ja 4%:n korostoa tulee noin 7000€/ha, kun ajaksi otetaan 40 vuotta. Näitähän voi tietty pyöritellä miten haluaa. On kuitenkin selvää, että pohjoisessa laskelmien lopputulokset ja johtopäätökset ovat erit kuin etelässä.

    Perko

    Muutos jatkuvassa peitteisessä metsässä ja propsien herkeämättömän ilmaistuotannon lopettaminen saattaa vähentää metsäntuotannon massan määrää, erityisesti riukutuotannosta. Toisaalta tämä muutos voi kuitenkin lisätä tukkipuuntuotantoa, ja näin ollen tulovirta voi kasvaa nopeuden myötä.

    E. Tomppo ja kumppanit ovat algoritmien avulla luoneet maailmanlaajuisia tulevaisuuden näkymiä kasvulle, mutta huomasin niissä vain teollisuuden etuja halvalle massatuotannolle. Maanomistajan työn, sijoituksen ja tulon kehitys ei tullut esiin. Ehkä tutkimuksen rahoitus ei riittänyt tämän näkökulman tarkasteluun.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    40-vuotias metsä melkein napapiirillä ei ehkä ole vielä arvoltaan 7000 e/ha, mutta arvokasvu on jo hyvä ja kiihtyy, kun tukkia alkaa kertyä.

    .

    Ootko perko miettinyt sitä jos kaikki myisivät vain tukkia, romahtaisiko hinta.

    Kun olet kerran noin ylivertaisen puuntuotanto menetelmän oivaltanut niin miksi ihmeessä paljastit sen muillekin

    Viskelee pelimerkkejä

    Visakallo Visakallo

    Jotenkin edelleen ihmettelen noita Rippen metsien hidasta kasvua, kun vertaa niitä vaikkapa Osaran aukeiden uudistamisten jälkeisiin kehityksiin Ymmärtääkseni ko. alueet ovat lisäksi huomattavasti korkeammalla merenpinnasta verrattuna Rippen metsiin?

Esillä 10 vastausta, 13,421 - 13,430 (kaikkiaan 13,889)